Tutkimusta ja tuotekehitystä tukevaa verovähennystä tulee selvittää

Kokoomuksen kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Pia Kauma pitää valtiovarainministeriön entisen kansliapäällikön Martti Hetemäen avausta yritysten tutkimus- ja tuotekehitystä tukevan verovähennyksen käyttöönotosta tervetulleena.

 

”Suomen tuottavuuskehitys, kilpailukyky ja edellytykset menestyä kansainvälisillä markkinoilla on suoraan yhteydessä siihen, miten tuemme tutkimus- ja tuotekehitystä. Tällä hetkellä vaikutamme hiukan takapajuisilta. Suomi on yksi harvoista EU- ja OECD -maista, joka ei tue yritystensä edellytyksiä innovoida verovähennyksin.”, sanoo Kauma tiedotteessaan

 

Kauma korostaa, että Suomen julkisissa tutkimus- ja tuotekehityspanostuksissa on parantamisen varaa, mutta keskeinen rooli on lopulta yksityisellä sektorilla.

 

”Me olemme jo pitkään jääneet jälkeen tuotekehityspanostuksissa verrattuna moniin muihin maihin. Panostusten osuus on 2,8 prosenttia BKT:stä, vaikka sen pitäisi olla 4 prosentissa. Tällä hetkellä tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostaa vain kourallinen yrityksiä. Olisi tärkeää selvittää, miten Hetemäen esittämä vähennysmalli vaikuttaisi käytännössä tuotekehityspanostuksiin. Meillä ei ole varaa jäädä jälkeen, kun talouskasvu lähtee kunnolla liikkeelle. Menestyksen avaimet ovat innovaatioissa ja uusissa aluissa.”

 

”Hetemäen ehdottama yritysten verovähennys kuulostaa siinä mielessä järkevältä, että se kohdistaa tuen sinne, missä se on tehokkaimmin käytössä. Suora julkinen tuki vääristyy helpommin. Yritykset pystyvät kohdaltaan arvioimaan aina paremmin mikä investointi on kannattava. Siten verotuki ohjautuisi TKI-tuet markkinaehtoisesti”, Kauma sanoo.

 

Eduskunta hyväksyi vuoden alussa tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen verovuosille 2021-2025, mutta tämä jää Kauman mukaan laihaksi lohduksi.

 

”Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen ongelma on siinä, että se on määräaikainen ja liian tiukasti rajattu. Tätä pitäisi laajentaa ja yksinkertaistaa, jotta todelliset hyödyt realisoituvat. Myös yritysten tuplapoisto-oikeuden tehokkuutta tulisi tarkastella uusin silmin. Mikäli tuotekehitysvähennyksellä olisi tarkoitus korvata yritysten tuplapoisto-oikeus, tulee sen luoda paremmat kannustimet innovoinnille kaikenkokoisissa yrityksissä.”, Kauma sanoo.

 

”TKI-panostukset ovat tärkeitä ja niitä ilman muuta tulee tehdä, mutta se ei voi varastaa huomiota muilta tuottavuuskehityksen kannalta välttämättömiltä uudistuksilta. Valtiovarainministeriö toi helmikuisessa raportissa kouriintuntuvasti esiin miten jäykät työmarkkinamme hidastavat tuottavuuden kasvua. TKI-panostukset tulee tehdä yhdessä aitojen työmarkkinareformien kanssa, jotta molemmista saadaan paras hyöty irti ihmisten hyvinvoinnin ja tulojen kasvattamiseksi”, Kauma päättää.

 

Tiedote julkaistu myös Verkkouutisissa 12.6.2021

Jaa tämä artikkeli somessa:
TwitterFacebookLinkedIn