Tarinani

Joensuusta Pariisin ja Helsingin kautta Espooseen

Synnyin vuonna 1966 joensuulaiseen perheeseen, jossa oli isä, äiti ja kolme lasta. Minä olin keskimmäinen. Olen aina ollut utelias oppimaan uutta, joten  pärjäsin koulussa aika hyvin. Harrastin viulun- ja pianonsoittoa, ja kaikki vapaa-aikani kului musiikkiopistolla tunneilla ja orkesteriharjoituksissa. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen vuonna 1985 minulla oli vaikeuksia päättää, missä halusin opiskella. Sain ASLA–Fullbright -stipendin Yhdysvaltoihin, mutta näin jälkikäteen harmittelen, että en käyttänyt sitä. Sen sijaan aloitin opiskelut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Aika nopeasti kuitenkin huomasin, ettei se silloin vielä tuntunut omalta jutulta, ja opinnot jäivät kesken. Politiikka tuntui etäiseltä ja likaiseltakin. Halusin pysytellä mahdollisimman kaukana siitä. Seuraavana vuonna aloitin opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa, ja valmistuin sieltä vuonna 1990 laskentatoimi pääaineena. Yhden vuoden opiskelin Helsingin Kauppakorkeakoulun vaihdossa Pariisissa. Jäin tämän jälkeen vielä vuodeksi töihin Pariisiin eli olin siellä ajan 1989-91.

Työnteko ja toimeliaisuus on ollut aina luontevaa

Olen oikeastaan koko ikäni tehnyt töitä. Jo yläkouluikäisenä 1980-luvulla kirjoittelin ensin vanhempieni arkkitehtitoimistossa rakennusselityksiä koneella puhtaaksi, sitten pakersin kummisedän tilitoimistossa siivoojana ja paikallisessa ruokakaupassa tuotteiden hinnoittelijana.  Aina jotakin. Ekonomiopintojen alkuvaiheessa tein kirjanpitäjän ja reskontranhoitajan töitä, ja pian pääsin  muihin taloushallinnon tehtäviin. Pikku hiljaa päätin, että haluaisin sittenkin laajentaa piiriäni ulkomaille. Niinpä kävin Fintran 2-vuotisen vientimarkkinoijakurssin vuosina 1993-95.

1990-luvun alusta 2000-luvun alkuun kaikissa töissäni oli jokin kansainvälinen ulottuvuus. Varsinaisesti kansainvälisen kaupan parissa työskentelin mm. Vaisalassa ja Suunnossa. Olin vuoden verran freelance-toimittajana Yleisradion aamutelevisiossa 2003-2004. Tämän jälkeen olin kotona neljän lapsen kanssa, kunnes vuoden 2005 lopulla minut valittiin toimitusjohtajaksi Laatukeskus Excellence Finlandiin vuonna 2006.

Perheessä neljä lasta

Olen kiitollinen kaikista neljästä lapsestamme. Nykyään kun on niin paljon lapsettomuutta, olen erittäin tietoinen siitä, että lapset ovat lahja, joka saadaan. Eivät mikään meriitti itsessään.   Ensimmäinen lapsemme syntyi, kun olin 27-vuotias, toinen kun olin 30-vuotias, kolmas 37-vuotiaana ja viimeinen, kun olin 38 vuotta. Kaikki ovat syntyneet erilaiseen elämänvaiheeseen, ja kaikki heistä ovat opettaneet minua enemmän kuin yksikään työ. Tämä opetustyö jatkuu edelleen, ja tuskin loppuu ikinä.

Jokaisella poliitikolla on oma tarinansa, miksi juuri hänestä on tullut poliitikko

Neljäs lapsemme oli puolen vuoden ikäinen, kun olin ensimmäistä kertaa ehdolla vaaleissa.  Olin silloin 38-vuotias ja ne olivat vuoden 2004 kunnallisvaalit Espoossa, jonne olimme muuttaneet Helsingistä vuonna 1997.

Jokaisella kansanedustajalla on oma tarinansa, miksi on halunnut lähteä politiikkaan. Minulla kiinnostuksen kohteena oli lastensuojelu ja lapsiperheiden asiat. Olen ollut 2000-luvun alkupuolella parisen vuotta sijaisäitinä ja ajattelin, että haluan muuttaa meidän lastensuojeluamme inhimillisempään suuntaan. Mahdollisimman paljon sijoituksia perheisiin ja kodinomaisiin olosuhteisiin, ja mahdollisimman vähän laitosmaisiin oloihin. Olin myös sitä mieltä – ja olen edelleen – että silloin kun ihmisellä on vakavia ongelmia, hän jää helposti järjestelmän rattaisiin. Omien etujen ajamisessa pitäisi olla vahva juuri silloin, kun ihminen on heikoimmillaan.

Myöhemmin olen saanut huomata, että valitettavasti tämä pätee myös muihin kuin lastensuojelukysymyksiin. Kun sairastuu, joutuu työttömäksi, tulee yllättävä kriisi tai tapahtuu jotain, johon ei juuri sillä hetkellä olisi voimia, pitääkin olla vahva. Kyse ei ole pelkästään rahan tai työvoiman lisäämisestä eri paikkoihin, vaan asenteesta ja inhimillisyydestä. Siitä miten olemme valmiit kohtaamaan toisen ihmisen.

Yhteisten asioiden hoito on tasapainon hakemista eri asioiden kesken.

Vaikka lähdin politiikkaan lasten asiat edellä, myös monet muut asiat ovat tärkeitä. Yhteiskunnassa oleellisinta on hakea tasapaino erilaisten asioiden kesken. Niiden jotka tekevät työtä ja maksavat paljon veroja täytyy tuntea, että heidän rahojaan käytetään vastuullisesti ja tuhlaamatta. Yhtään enempää veroja ei pidä periä kuin on aivan välttämätöntä. Niiden taas, jotka ovat enemmän saamapuolella on koettava, että he ovat turvassa ja heistä huolehditaan.

Siinä se. Tätä olen tekemässä. Olen tyytyväinen, että sain valtuutuksen jatkaa kansanedustajana vielä huhtikuun 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

 

 

 

Pia sosiaalisessa mediassa

Facebook

2 months ago

Pia Kauma
Ohessa Turun Sanomissa tänään 10.1. julkaistu kirjoitukseni liittyen Etyjin mahdollisuuksiin tukea Keski-Aasian maita. Etyj antaa mahdollisuuden sitouttaa Keski-Aasian maita yhteistyöhönKeski-Aasian Kazakstan, Uzbekistan, Kirgisia, Tadžikistan ja Turkmenistan ovat harvoille suomalaisille tuttuja maita. Niiden merkitys on kuitenkin korostunut sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa ja länsi tiukensi Venäjä-pakotteitaan.Länsimaat etsivät parhaillaan keinoja sitouttaa Keski-Aasian valtioita yhteistyöhön politiikassa, taloudessa ja muilla aloilla. Muuten uhkana on maiden luisuminen tiiviimpään yhteyteen Venäjän kanssa, johon niillä on yhteisen neuvostohistorian takia jo valmiiksi kulttuuri-, kieli- ja talousyhteyksiä.Yksi tärkeä kanava sitouttamiseen on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj, jonka vuosittainen ministerineuvosto kokosi joulukuun alussa yhteen Pohjois-Makedonian Skopjessa 57 osallistujavaltion ulkoministerit tai heidän sijaisensa. Aika on otollinen siltojen rakentamiseen, sillä Keski-Aasian maat ovat itsekin halukkaita monipuolistamaan kumppanuuksiaan. Tästä osoituksena Skopjessa Keski-Aasian valtioiden puheenvuorot kuultiin englanniksi, mikä on poikkeuksellista. Esimerkiksi Kirgisia, Tadžikistan ja Turkmenistan ovat tähän saakka pitäneet valtaosan Etyj-puheenvuoroistaan venäjän kielellä.Myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov oli paikalla Skopjen ministerineuvostossa ja kuunteli puheenvuoroni, jossa tuomitsin Venäjän anteeksiantamattoman hyökkäyksen Ukrainaan ja sen seuraukset. Omassa puheenvuorossaan Lavrov väitti, että Etyj olisi surkeassa kunnossa Suomen puheenjohtajuusvuoden 2025 alkaessa. Valko-Venäjä komppasi Venäjää ja puhui ”oikeudesta” heikentää toisten valtioiden alueellista koskemattomuutta. Nämä puheenvuorot huokuivat huolestuttavaa Etyjin perusperiaatteiden kyseenalaistamista.Vaikeasta tilanteestaan huolimatta Etyj ei ole suinkaan tarpeeton. Sen alustoilla on mahdollisuus esimerkiksi Etelä-Kaukasian Armenian ja Azerbaidžanin väliseen vuoropuheluun maita vuosikymmeniä repineestä konfliktista. Yhtenä täydentävänä raiteena dialogiin voi toimia puheenjohtamani Etyjin parlamentaarinen yleiskokous, joka kokoaa 57 valtion parlamentaarikot yhteiseen keskusteluformaattiin ja vaalitarkkailuoperaatioihin.Etyjiä arvostetaan niin Keski-Aasiassa kuin Etelä-Kaukasiassakin. Asema Etyjin edustajana avaa näiden alueiden maissa ovet päätöksenteon korkeimmille tasoille saakka, kuten sain huomata vieraillessani Armeniassa, Azerbaidžanissa ja Georgiassa marraskuun puolivälissä. Dialogille on tarvetta, eikä ovelle koputtelijoita ole liiaksi.Keski-Aasian valtioita tällä hetkellä kiinnostavia teemoja ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen, vesidiplomatia, rajaturvallisuus, terrorismin torjunta ja liikenneyhteyksien kehittäminen sekä Keski-Aasian sisällä että sieltä kohti Eurooppaa. Paitsi että näistä teemoista keskustellaan jatkuvasti Etyjin foorumeilla, järjestö tekee kentällä konkreettista työtä asioiden eteen.Etyjillä on kenttämissiot kaikissa viidessä Keski-Aasian valtiossa, ja missioilla on paljon hyviä konkreettisia hankkeita. Yksi esimerkki on Tadžikistanin-kenttämission tuki maan rajavartiolaitokselle Afganistanin-vastaisen rajan valvonnassa. Afganistanista kulkee paljon aseita ja huumeita heikosti vartioidun rajan yli Tadžikistaniin. Etyjin hanke on auttanut suitsimaan salakuljetusta, joka lieveilmiöineen on Tadžikistanin keskeisimpiä turvallisuusuhkia.Vuonna 2024, vuotta ennen Suomen Etyj-puheenjohtajuutta, järjestöä luotsaa pieni EU-maa Malta. Sen valinta puheenjohtajaksi oli viime hetken kompromissi, jollaiset ovat Etyjin kaltaisen konsensusjärjestön nykytilanteessa ominaisia. On tärkeää, että sekä Etyjin parlamentaarinen yleiskokous että hallitustenvälisen Etyjin tuleva puheenjohtajamaa Suomi antavat Maltalle kaiken tuen haastavassa tehtävässä. Maltan puheenjohtajuuden aikana Keski-Aasian valtioiden sitouttaminen Etyj-työhön on asetettava prioriteettien joukkoon Ukrainan sodan sekä Etelä-Kaukasian, Moldovan ja Georgian konfliktien ratkaisupyrkimysten ohelle. ... See MoreSee Less
View on Facebook

2 months ago

Pia Kauma
Olen tyytyväinen eduskunnan päättämistä panostuksista Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuuteen. Alla alkuviikosta julkaisemani tiedote.***Kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Pia Kauma iloitsee valtionvarainvaliokunnan päätöksestä myöntää rahoitusta Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuuden parantamiseen.Valtionvarainvaliokunta puoltaa tänään julkaistussa mietinnössään 500 000 euron myöntämistä Inkoon Kantatie 51:n ja Bollstantien risteyksen parantamiseen. Lisäksi valiokunta esittää 90 000 euroa katuvalaistuksen jatkamiseen Siuntion kirkonkylän ja Kantatien 51 välillä sekä 125 000 euroa Störsvikintien ja Kantatie 51:n välisen risteyksen parantamisen suunnitteluun. Kauma teki aiemmin syksyllä talousarvioaloitteet kaikkiin kolmeen hankkeeseen liittyen”Inkoon kuntakeskuksen tärkein tieyhteys Kantatie 51:lle kulkee Bollstantien risteyksen kautta. Tällä hetkellä huono näkyvyys risteyksessä heikentää liikenneturvallisuutta erityisesti Karjaalta päin tultaessa. Nyt myönnetyllä 500 000 euron rahoituksella on tarkoitus rakentaa risteykseen lisäkaista, joka parantaa liikenneturvallisuutta merkittävästi Karjaalta päin tultaessa”, Kauma aloittaa.Störsvikintien ja Kantatie 51:n välisen risteyksen suunnitteluun myönnetään valiokunnan mietinnössä 125 000 euroa.”Störsvikintien ja Läntisen Kuninkaantien liittymän parantamistarve on ilmeinen jokaiselle, joka liikkuu alueella päivittäin. On hieno asia, että hankkeen ensimmäinen vaihe, eli suunnittelutyö, saadaan viimein käyntiin. Valtio maksaa suunnittelutyöstä puolet ja hankkeen toteuttamisen lisärahoitusta rakentamiseen katsotaan suunnitelman valmistuttua”, Kauma jatkaa.Valtiovarainvaliokunta puoltaa rahoitusta myös katuvalaistuksen jatkamiseen Siuntiontiellä (maantie 115). Hankkeeseen varataan 90 000 euron määräraha.”Katuvalaistuksen jatkaminen on siuntiolaisille erittäin tervetullut parannus raskaasti liikennöidylle maantielle. Valaisemattoman tieosuuden näkyvyys on huono ja turvallisuutta heikentää tietä ylittävät eläimet. Yhtenäinen valaistu tieyhteys Siuntion kuntakeskuksen ja kantatien välillä parantaa liikkumisen turvallisuutta, kuntakeskuksen saavutettavuutta ja vaikuttaa myös kuntakeskuksen houkuttelevuuteen ja kehittymiseen sekä siten myös kunnan elinvoimaan”, Kauma jatkaa.Pia Kauma kiittää muita hallituspuolueita hyvästä yhteistyöstä.”Hallituspuolueiden välinen yhteystyö toimi tässä asiassa todella hyvin ja näiden tärkeiden liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden rahoitusta voidaankin pitää yhteisenä työvoittona”, Kauma päättää. ... See MoreSee Less
View on Facebook

4 months ago

Pia Kauma
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Tilanne Lähi-idässä kiristyy. Mikä on tilanne Armenian ja Azerbaidžanin välillä? Miten maailmanpolitiikan turbulenssi vaikuttaa Suomen turvallisuustilanteeseen?Suorassa lähetyksessä Iso Omenan kirjastossa keskustelemassa kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma ja Jarmo Lindberg. Tervetuloa mukaan! ... See MoreSee Less
View on Facebook

4 months ago

Pia Kauma
Järjestän kollegani Jarmo Lindberg kanssa keskustelutilaisuuden maailman ja Suomen turvallisuustilanteeseen liittyen Espoon Ison Omenan kirjaston Stagella tiistaina 7.11. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan! Tilaisuutta voi seurata etäyhteyksin myös FB-tapahtuman kautta! ... See MoreSee Less
View on Facebook

4 months ago

Pia Kauma
Keskustelutilaisuus Suomen ja maailman turvallisuustilanteesta ... See MoreSee Less
View on Facebook