Eduskunnan kyselytunnilla oli eilen yhtenä keskustelunaiheena asuntorakentaminen.
IHMISILLÄ EI OLE ENÄÄ VARAA ASUA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA, EIKÄ VARSINKAAN ESPOOSSA
Etenkin pääkaupunkiseudulla kenties kaikkein näkyvin ongelma on se, että meillä ei ole tarpeeksi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Vähäisen asuntotarjonnan seurauksena emme saa riittävää määrää hakijoita auki oleviin sosiaali- ja terveystoimen virkoihin. Ihmisillä ei kerta kaikkiaan ole varaa asua pääkaupunkiseudulla, eikä varsinkaan Espoossa.
ESPOOKO EI OLE HOITANUT VELVOLLISUUKSIAAN?
Asunto- ja metropoliasioista vastaava ministeri Kiuru nosti Espoon tikunnokkaan ja penäsi, että pääkaupunkiseudun kunnista Espoo hoitaisi oman osuutensa asuntotuotannosta ja ennen kaikkea kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisesta.
TÄYSISTUNNOSSA ON TODELLA VAIKEA SAADA PUHEENVUOROA
Yritin saada puhemies Heinäluomalta puheenvuoroa, jotta olisin saanut oikaistua espoolaisia kohtaan esitetyt väitteet. En saanut. Sivumennen sanoen: Olen joskus istunut salissa yli kolme tuntia ja pyytänyt puheenvuoroa kaikkiin keskusteluaiheisiin – enkä silti ole saanut yhtäkään puheenvuoroa. Siinä kohtaa tietysti tulee miettineeksi, olisiko kansanedustajalla ehkä hyödyllisempikin tapoja ajaa kansalaisten asiaa. Yhden minuutin puheenvuoron odottamiseen – usein turhaan – voi kulua monta tuntia.
Minulla käy aika usein vierailijaryhmiä eduskunnassa ja lähes poikkeuksetta ensimmäinen huomio, jonka he tekevät on se, että istuntosalissa on niin vähän edustajia paikalla. Suuri osa edustajista on toki talossa, ja monet seuraavat omista huoneistaan televisiosta puheenvuorojen etenemistä. Mutta taitaapa asiaan olla muitakin syitä. Miksi odottaa turhaan, jos ei kuitenkaan saa sanoa mitään?
ESPOOSEEN ON RAKENNETTU VUODESSA 2500 ASUNTOA, JOISTA 500 ON VUOKRA-ASUNTOJA
No – palatakseni aiheeseen, Espoo on toiminut esimerkillisesti yhteisten sopimusten mukaan. Metropolialueen kuntien ja valtion kesken on tehty niinsanottu MAL-aiesopimus. Siinä sopimuksessa Espoo on sitoutunut rakentamaan vuosittain 2500 asuntoa, joista 500 on vuokra-asuntoa. Juuri näin on toimittu, ja niin aiotaan tehdä myös ensi vuonna. Voi sanoa, että Espoo toimii malliesimerkkinä muille alueen kunnille.
On aivan selvää, että metropolialueella rakentamisen edellytyksiä tulee yhteistoimin parantaa. Tarvitsemme lisää tonttitarjontaa ja yhteistä liikennesuunnittelua.
Ratkaisua haetaan nyt luomalla uusia kuntarakenteita pääkaupunkiseudulle. Uusia asuntoja ei kuitenkaan synny rakenteilla tai pakkoliitoksilla, vaan siten että jokainen kunta kantaa oman vastuunsa vuokra-asuntojen rakentamisesta, ja tekee kuten on sovittu.
TURHIA NORMITUKSIA ON POISTETTAVA, KAAVOITUSPROSESSIA NOPEUTETTAVA JA AMMATTIVALITTAJAT PITÄÄ SAADA AISOIHIN
On lisäksi tärkeää, että asuntoministeri Kiuru poistaa rakentamisen esteitä koko maassa. Erilaisia normituksia on todella paljon ja valitusprosessit kaavoituksissa ovat erittäin hitaita. Näihin pitäisi pureutua, jotta turhat hidasteet saataisiin pois. En tarkoita sitä, että kansalaisten oikeus valittaa kaavoista vietäisiin pois kokonaan, mutta on löydettävä keinot, joilla niinsanotut ammattivalittajat saadaan aisoihin.
PAKKOLIITOKSET EIVÄT RATKAISE ONGELMIA
Yhtenä syynä pääkaupunkiseudun pakkoliitoksiin on pidetty juuri asuntorakentamisen hitautta. On kuitenkin naiivia väittää, että kuntaliitos olisi jokin yleislääke myös tähän vaivaan. Pitää pitää huoli siitä, että siitä mitä on sovittu, pidetään kiinni. Jos asuntoja on luvattu rakentaa x-määrä y-kaupunkiin, on näin myös toimittava.
PÄÄKAUPUNGIN TULISI NÄYTTÄÄ ESIMERKKIÄ MUILLE
Erityisen toivottavaa olisi, että etenkin Helsinki pitäisi kiinni sovituista asioista ja osoittaisi pääkaupunkina esimerkkiä myös muille.
ESPOO TARVITSEE MYÖS LAADUKKAITA KERROSTALOASUNTOJA KESKI-IKÄISILLE JA VANHEMMILLE
Itse muutin perheeni kanssa Espooseen 15 vuotta sitten, kun meillä oli kaksi lasta. Sitten saimme kaksi lasta lisää, ja paikkakunta oli ja on ollut mitä mainioin asuinpaikka lapsiperheelle. Lapset kuitenkin kasvavat ja muuttavat jossain vaiheessa kotoa pois. Siinä vaiheessa asumiselle on taas toisenlaiset tarpeet.
Moni tuttavaperheemme on tässä tilanteessa päätynyt muuttamaan takaisin Helsinkiin. Espoosta puuttuvat kohtuuhintaiset ja tyylikkäät pienet ja keskikokoiset asunnot. Tässä on meidän tuleville päättäjille haaste: hyviä kerrostaloasuntoja pariskunnille, joiden lapset ovat vain silloin tällöin käymässä.
Tarpeet muuttuvat elämän mukana.