Hallitus esitti joulukuussa erityisen verovelkarekisterin perustamista Verohallinnon alaisuuteen. Julkisesta rekisteristä kuka vain voisi tarkistaa, onko tietyllä yrityksellä yli 5 000 euroa sellaista verovelkaa, josta ei ole tehty maksujärjestelyä. Palvelun käyttö olisi kansalaisille ilmaista ja rekisteri täysin julkinen, vaikka tarkkaa euromäärää verovelan koosta ei siinä julkistettaisikaan.
Hallitus pyrkii uudistuksella torjumaan harmaata taloutta, sillä rekisterin avulla esimerkiksi kunnat voivat julkisia palveluita järjestäessään varmistua sopimusosapuolina olevien yritysten luotettavuudesta. Esitys on kuitenkin nykymuodossaan monilta osin ongelmallinen. Suunniteltu 5 000 euron raja on käytännössä liian alhainen, mikä voi johtaa yrityksen leimautumiseen suhteellisen vähäisten rikkeiden perusteella.
Suuret yritykset pidentävät nykyään maksuaikojaan yksipuolisin ilmoituksin ja kesken sopimuskausien, mikä voi johtaa pienten yritysten maksuvaikeuksiin, kun he joutuvat yllättäen sopimuskumppaniensa väliaikaisiksi rahoittajiksi. Pk-yritysbarometrin mukaan merkittävä osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä joutui hyväksymään jopa yli 60 päivän maksuaikoja. Eduskunnassa esitetty, yli sadan kansanedustajan aloitteeseen perustuva enimmäismaksuaikalaki tulisi tämän vuoksi saada voimaan ennen verovelkarekisterin käyttöönottoa. Se säätäisi maksuajan enimmäispituudeksi 30 päivää. Koska pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa maamme talouden ja työllisyyden kannalta, tulisi niiden toimintaedellytyksiä parantava lakiesitys hyväksyä mahdollisimman pikaisesti.
On myös otettava huomioon, että yritysten käyttöpääomarahoituksen saatavuus on kiristynyt huomattavasti viimeisen vuoden aikana pankkien kiristettyä ehtojaan ja Finnveran rahoituspolitiikan muutosten myötä. Tilapäisissä maksuhäiriötilanteissa asioiden järjestäminen vie aikaa, jolloin verovelan rekisteröinti pitäisi tapahtua aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua eräpäivästä ja kuukauden kuluttua verottajan ilmoituksesta.
Järjestelmän käyttöönotto edellyttää lisäksi selkeitä sääntöjä verottajan kanssa solmittavista maksujärjestelyistä, sillä nykytilanteessa verottajalle on jätetty paljon harkintavaltaa ja sopiminen voi viedä aikaa. Lakiesitys on pohjimmiltaan hyödyllinen ja potentiaalisesti tehokas keino harmaan talouden torjumisessa, kunhan siihen sisältyvät ongelmakohdat saadaan korjattua. Enimmäismaksuaikalain muuttamisen on kuitenkin oltava prioriteettina ennen erillisen verovelkarekisterin luomista.
Pia Kauma KTM, kansanedustaja (kok.)
Kirsi Åkerlund Asianajaja, YritysEspoon hallituksen puheenjohtaja
Kirjoitus julkaistu Kauppalehden debattipalstalla 11.2.2014.