Kokoomuksen kansanedustajien Mia Laihon, Pia Kaumanja Sari Sarkomaan mukaan julkisuudessa on ollut epäselvyyttä soteuudistuksen taloudellisista vaikutuksista.
Kokoomusedustajien mukaan valiokunnissa on kuultu satoja asiantuntijoita, järjestöjä, kuntia, kaupunkeja ja yliopistoja, jotka ovat laajasti esittäneet huolensa sote-esityksen vakavista epäkohdista. – Palvelujärjestelmän haasteet ovat erilaisia eri puolilla maatamme. Rahoituksen kohdentamiseen hyvinvointialueille käytetään THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tarvevakiointimallia, joka on monelta osin vajavainen ja siten asettaa vakavasti kyseenalaisiksi mallin lopputuloksena syntyvät alueellisen tarve-vakiointikertoimet. Husin tutkimuksen mukaan malli jättää huomioimatta jopa puolet kustannusten perusteina olevista sairauksista. – Kasvavien kaupunkien osalta tarvetekijät eivät kuvaa hyvinvointialueiden tosiasiallista palveluntarvetta, kuten muuta maata suurempaa maahanmuuttoa sekä eriarvoistumiseen liittyviä haasteita, esimerkiksi segregaatiota, syrjäytymistä sekä päihteiden aiheuttamia lieveilmiöitä ja sosiaalisia palvelutarpeita. Rahoitus ei siten rahoitus ohjaudu tarpeenmukaisesti.
Ei arviota
Kokoomusedustajien mukaan eduskunta ei ole saa-nut arvioita siitä, mitkä uudistuksen taloudelliset vaikutukset kuntiin ja hyvinvointialueille ovat edes lyhyellä tähtäimellä. – Uusi rahoitusmalli ja siihen liittyvä tasausjärjestelmä johtaa merkittävään tulonsiirtoon Uudeltamaalta muualle Suomeen. Husin mukaan arvio rahoituksen supistumisesta koko Uuden-maan soten osalta on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, mikä Hus-yhtymän osalta tulee tarkoittamaan yhteensä yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen johtavaan ja ainoaan laajasti kansainvälisellä tasolla toimivaan yliopistosairaalaan Husiin kohdistuva rahoitusleikkaus vaikuttaisi koko maahan.
Juttu julkaistu Iltalehden painetussa versiossa 23.6.2021