Oheisessa artikkelissa kommentoin Lännen Median kyselyä, joka liittyi kansanedustajien oikeuteen asettua ehdolle myös maakuntavaaleissa.
Pia Kauma, Kokoomus
”Näkisin, että kun järjestelmä nyt muuttuu, on mietittävä, onko demokratian kannalta oikein, että sama henkilö eli kansanedustaja istuu sekä eduskunnassa että kunnassa, mutta myös maakunnassa päättäjänä. Useissa maissa tätä on jo rajoitettu. Ensimmäinen kausi maakunnassa on toki kuitenkin järjestelmän perustamiskausi, joten silloin tarvitaan henkilöitä, jotka tuntevat asiaan liittyvän lainsäädännön ja jotka muutenkin tuntevat poliittisen järjestelmämme hyvin.”
***
Kansanedustajien oikeutta istua maakuntavaltuustossa ei pidä rajoittaa, katsoo kyselyyn vastanneiden edustajien enemmistö. Keskustelua kaivataan siitä, miten monta luottamustehtävää yksi henkilö voi onnistuneesti hoitaa.
Vaikka vastanneiden kansanedustajien enemmistö ei halua periaatteellista rajoitusta, monet kritisoivat ajatusta monen tehtävän hoitamisesta yhtä aikaa ja toivovat aluevaltuustoihin valittavien luopuvan samalla kunnanvaltuutetun tehtävistä.
Keskustelun aluevaalien mielekkyydestä nosti eduskunnassa esiin perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja Riikka Purra, joka vastusti uutta sote-hallintoa.
– Kuntavaalien katastrofaalisen äänestysaktiivisuuden jälkeen meidän kaikkien pitäisi olla huolissamme siitä, mitä aluevaaleissa tulee tapahtumaan. Kyseessä on uusi hallinnon taso, joka on suurimmalle osalle kansalaisista paitsi kaukainen ja abstrakti, myös epämieluisa. Tämä yhdistettynä väestön yleiseen sote-väsymykseen lupaa hyvin heikkoa kiinnostusta ja äänestysaktiivisuutta, Purra vastaa kyselyssä.
Vastanneista edustajista 18 prosenttia rajoittaisi oikeutta asettua ehdolle aluevaaleissa, jos kansanedustaja istuu myös kunnan- tai kaupunginvaltuustossa.
Vastaajista 4 prosenttia rajoittaisi ylipäätään kansanedustajien oikeutta istua aluevaltuustoissa. Vastanneista 18 prosenttia ei vielä osannut sanoa kantaansa. Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin keskiviikkona.
– En usko, että ajatus puolueiden yhteisestä sopimuksesta olla asettamatta istuvia kansanedustajia ehdolle saa sen suurempaa kannatusta, koska se sotii puolueiden poliittista intressiä vastaan. Silloin tietenkään yhdenkään puolueen ei kannata sitä yksin noudattaa, koska se kärsisi siitä hyvin todennäköisesti itse. Ongelma on kuitenkin nostettava esille, jatkaa Purra.
Sdp sallisi ehdokkuudet, kokoomus kriittinen
Puolueista myönteisimmin kansanedustajien ehdolle asettumiseen aluevaaleissa suhtautuu sdp, jonka vastaajista 86 prosenttia ei rajoittaisi ehdokkuutta. Myös vasemmistoliitto ja keskusta ovat vahvasti rajoittamattoman ehdokkuuden kannalla, samoin Ano Turtiaisen yhden hengen Valta kuuluu kansalle -ryhmä.
Kriittisimmin kansanedustajien aluevaaliehdokkuuksiin suhtautuvat Liike Nyt, kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset.
Kokoomuksesta 46 prosenttia vastanneista ei rajoittaisi ehdolle asettumista, mutta 34 prosenttia rajaisi osallistumista aluevaaleihin. Vihreistä kunnanvaltuutettujen oikeutta istua maakuntavaltuustossa rajoittaisi 28 prosenttia, mutta 43 prosenttia ei rajoittaisi ehdokkuuksia.
– Kansanedustajan pitäisi sitoutua luopumaan kaupunginvaltuutetun tehtävästä, mikäli tulisi valituksi maakuntavaltuustoon, sanoo Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).
Kristillisdemokraattien ja rkp:n vastausosuudet ovat niin pienet, ettei niistä voi vetää johtopäätöksiä puolueen edustajien kokonaiskannoista. Molemmista vastasi vain yksi kansanedustaja.
Osa tähyää jo ehdolle
Vastanneista 24 prosenttia aikoo asettua ehdolle aluevaaleissa. 39 prosenttia kieltäytyy ehdokkuudesta. 37 prosenttia ei osaa vielä sanoa, aikooko asettua ehdolle.
Ehdolle aikovia kansanedustajia ovat muun muassa entinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) Etelä-Pohjanmaalta, lääkärikansanedustaja Mirka Soinikoski (vihr.) Kanta-Hämeestä, entinen sairaanhoitopiirien johtaja Aki Linden (sd.) Varsinais-Suomesta ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä Etelä-Karjalasta.
– Kansanedustajalla on tietoa siitä, mitä hyvinvointialueiden lainsäädäntö pitää sisällään, mikä helpottaa toimeenpanossa. Kategorinen kielto jonkin toisen luottamustehtävän johdosta ei ole järkevää, sanoo Risikko.
Lisäksi ehdolle aikovat tämän hetken tiedon mukaan asettua esimerkiksi keskustan Mikko Kärnä ja Joonas Könttä, vasemmistoliiton Anna Kontula ja Johannes Yrttiaho, perussuomalaisten Lulu Ranne ja Jussi Wihonen, sdp:n Kim Berg ja Tuula Väätäinen sekä kokoomuksen Heikki Autto ja Timo Heinonen.
– Oman ammatti- sekä päättäjätaustani perusteella koen, että minulla on kaikkein eniten annettavaa jatkossa päättäjänä juuri hyvinvointialueen valtuustossa, sanoo röntgenhoitajana ja pääluottamusmiehenä Vaasan keskussairaalassa toiminut Berg.
Lainsäädäntö ei rajoita
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona hallituksen esityksen sote-uudistuksesta äänin 105-77. LM-kyselyyn oli mahdollista vastata vielä uudistuksen sinetöinnin jälkeen.
Sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille eli maakunnille 2023 alusta. 21 hyvinvointialueen lisäksi palveluista vastaa Helsingin kaupunki omalla alueellaan. Ensimmäiset alue- eli maakuntavaalit on määrä järjestää ensi vuoden alussa.
Vaaleja koskeva lainsäädäntö ei rajoita kansanedustajien luottamustoimien määrää.
– Harkinta jää ehdokkaalle itselleen. On siis mahdollista olla samaan aikaan kansanedustaja tai Euroopan parlamentin jäsen, kunnanvaltuutettu ja aluevaltuutettu, kertoo oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
Myöskään hallituksen esitykseen perustettavista hyvinvointialueista ei sisälly rajoituksia maakuntavaltuutettuna toimimisesta.
Vaikka ikuisuushankkeeksi leimattu sote-uudistus eteni, epäselvyyttä on yhä maakuntaverosta. Veroa valmistellaan, mutta hallituspuolueilla on erimielisyyttä siitä, milloin ja millä ehdoilla maakuntavero tulisi voimaan.
Maaliskuussa raporttinsa luovuttanut parlamentaarinen työryhmä suhtautui maakuntaveroon kriittisesti. Työryhmän mielestä pelkkien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei ole riittävä peruste uuden veron käyttöönotolle.
Sanottua
Edustajien kommentteja monen tehtävän hoitamisesta
Pauli Kiuru, Kokoomus
”Tehtävien haalimisessa täytyy säilyttää tolkku. Liian monta tehtävää johtaa kasaantuviin poissaoloihin. Tämä on selvästi havaittavissa jo nyt kuntien valtuustoissa, lautakunnissa sekä eduskunnan valiokunnissa. Kolmas hallinnon taso pahentaa ongelmaa. Yhteinen sopimus on suositeltava.”
Eva Biaudet, Rkp
”Äänestysaktiivisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä saada ehdokkaita jotka ovat tunnettuja yli kuntarajojen. Toki näen myös asian kääntöpuolen.”
Anne Kalmari, Keskusta
”Jompi kumpi tulee todennäköisesti vähän vasemmalla kädellä hoidettua. Kahdessa paikassa ei voi olla yhtä aikaa.”
Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit
”En ota vielä lopullista kantaa, mutta toivon, että puolueet tekisivät tästä yhteisen sopimuksen. Yksi mahdollisuus olisi linjaus, että mikäli kansanedustaja tulee valituksi maakuntavaltuustoon, hän luopuisi tehtävistään kunnanvaltuustossa.”
Jouni Ovaska, Keskusta
”Kansanedustajilla pitää olla oikeus asettua ehdolle maakuntavaaleissa. Rajaisin kuitenkin asiaa lainsäädännössä siten, ettei henkilö voisi toimia kolmella eri tasolla samaan aikaan eli kunnan- ja maakuntavaltuustossa sekä eduskunnassa. Eli kansanedustajan tultua valittua maakuntavaltuustoon, hänen olisi luovuttava kunnanvaltuustopaikastaan.”
Markus Mustajärvi, Vasemmistoliitto
”En kannata kategorista rajoitusta, mutta toivon kyllä, että kansanedustajilla on tervettä kriittisyyttä sen suhteen, kuinka monia tehtäviä voi hoitaa samanaikaisesti. Se, että edustaja vetää ääniä ryhmälleen tai on näkyvillä seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen, ei ole riittävä peruste asettua ehdolle.”
Atte Harjanne, Vihreät
”Ehdokkuutta ei ehkä tarpeen rajata, mutta valittujen tulisi sitten päättää, missä istuvat. Korkeintaan kaksi kolmesta (eduskunta, alue, kunta) voisi olla hyvä sääntö.”
Jukka Gustafsson, Sdp
”Ajattelen niin että osa edustajista on oikeasti kiinnostunut toimia maakuntavaltuutettuna. Itse olen ollut pitkään sitä mieltä että minulle sopii paremmin vain kaupunginvaltuutetun Ja kansanedustajan ehtävät. Ja en halua pyrkiä maakuntatehtäviin.”
Veijo Niemi, Perussuomalaiset
”Kansalaisen perusoikeus asettua halutessaan ehdolle.”
Harry Harkimo, Liike Nyt
”Ruotsissa edustus on rajattu kahdelle tasolle ja niin meidänkin pitää toimia. Jos kuntavaltuutettu lähtee aluevaaleihin, se on luonnollinen tie edetä politiikassa. Meillä on liikaa vaaleja, kun niitä on käytännössä joka vuosi. Puolueet valmistautuvat jatkuvasti vaaleihin ja varsinainen työ ja uudistukset jäävät tekemättä. Jopa presidentinvaaleja puolueet tarkastelevat näin, vaikka kyse on henkilövaalista. Mikseivät eduskunta-, alue- ja kuntavaalit voisi olla samaan aikaan?”
Anna Kontula, Vasemmistoliitto
”Poliitikkoja koskevat samat poliittiset oikeudet kuin muitakin, ja näistä keskeisimpiä on oikeus asettua ehdolle vaaleissa. Fiksu ei kuitenkaan haali enempää luottamustehtäviä kuin pystyy hoitamaan – oli poliitikko tahi ei.”
Satu Hassi, Vihreät
”Ehdolle voisi toki asettua vaikka olisi kaupunginvaltuustossa. Mutta jos tulee valituksi maakuntavaltuustoon, mielestäni pitäisi erota kunnanvaltuustosta. Maakuntavaltuusto sinänsä voi olla hyvinkin mielekäs tehtävä kansanedustajalle.”
Sari Multala, Kokoomus
”Valtio ohjaa merkittävällä tavalla hyvinvointialueita – käytännössä eduskunta päättää rahoituksesta. Olisi parempi, että etenkään ministeri, mutta eivät myöskään kansanedustajat olisi vaaleissa ehdolla. Kunnalla on itsehallinto, hyvinvointialueilla ei. Siksi tilanne on aivan eri kuin kuntavaaleissa.”
Eeva-Johanna Eloranta, Sdp
”Luotaessa uutta hallinnon tasoa tarvitaan kokeneita päättäjiä. Olisi lyhytnäköistä, etteivät kansanedustajat voisi olla ehdolla.”
Pekka Aittakumpu, Keskusta
”Oikeutta osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ei pidä tällä tavalla rajoittaa. Niin kansanedustajilla kuin muilla päättäjillä on tälläkin hetkellä erilaisia luottamustehtäviä, myös alueellisia muun muassa sairaanhoitopiireissä ja maakuntavaltuustoissa. On parempi, että ratkaisut osallistumisesta tehdään tilanteen mukaan. Jokainen joutuu jo nykyisin arvioimaan ajankäyttöään ja voimiaan.”
Mirka Soinikoski, Vihreät
”Ruotsin malli voisi toimia meilläkin: jos tulee valituksi kaikille kolmelle tasolle – sitten pitää valita mitkä kaksi paikkaa ottaa hoidettavakseen.”
Pia Kauma, Kokoomus
”Näkisin, että kun järjestelmä nyt muuttuu, on mietittävä, onko demokratian kannalta oikein, että sama henkilö eli kansanedustaja istuu sekä eduskunnassa että kunnassa, mutta myös maakunnassa päättäjänä. Useissa maissa tätä on jo rajoitettu. Ensimmäinen kausi maakunnassa on toki kuitenkin järjestelmän perustamiskausi, joten silloin tarvitaan henkilöitä, jotka tuntevat asiaan liittyvän lainsäädännön ja jotka muutenkin tuntevat poliittisen järjestelmämme hyvin.”
Hannakaisa Heikkinen, Keskusta
”Ymmärrän haasteet monien luottamustehtävien yhtäaikaisessa hoidossa, mutta näen kuitenkin, että rajoittaminen kaventaisi demokratiaa. Jos terve järki ja luottamus voittaisi ahneuden ja vallanhimon, niin kaikkihan toimisi hyvin.”
Merja Mäkisalo-Ropponen, Sdp
”Jatkossa alue- ja kuntavaalit ovat samanaikaisesti ja silloin tätä asiaa voi miettiä uudelleen, mutta nyt on tärkeää, että uusien hyvinvointialueiden rakentamiseen saadaan parhaat ja pätevimmät henkilöt.”
Ano Turtiainen, Valta kuuluu kansalle
”Kansa päättäköön ketä valtuustoissa istuu. Olen nähnyt jo ihan tarpeeksi tässä maassa olevaa korruptiota, johon kuuluu myös puolueiden väliset ”sopimukset”, sekä muut suhmuroinnit, joita yleisesti kutsutaan käytännöiksi.”
Ville Tavio, Perussuomalaiset
”Asiaa on syytä tarkastella perustuslain näkökulmasta. Jos rajoittaminen on mahdollista, se olisi paras tehdä lainsäädännöllä.”
Kristiina Salonen, Sdp
”Demokratiassa valta kuuluu jakautua mahdollisimman laajasti kansalle, vaikkakin edustuksellisen demokratian kautta vain pieni osa edustaa päätöksentekijöinä isoa osaa kansasta. Mitä useammalla taholla samat henkilöt ovat päättämässä asioista, sen kapeampi joukko käyttää valtaa.”
Heikki Autto, Kokoomus
”Uuden hallinnon luomiseen ja palveluiden järjestämisen varmistamiseen on saatava mukaan kaikki kokeneimmat ja osaavimmat päättäjät, eli on perusteltua, että myös kansanedustajat ovat mukana. Tämä on aivan erityisen tärkeää varsinkin ensimmäisissä vaaleissa.”
Aki Linden, Sdp
”Hyvinvointialueille siirtyy kunnilta erittäin tärkeitä peruspalveluja ja päätettävä kokonaisuus on taloudellisesti paljon suurempi kokonaisuus kuin kunnanvaltuustoissa. Ei ole mitään logiikkaa siinä, että kansanedustaja voisi olla kunnanvaltuuston jäsen, mutta ei hyvinvointialueen valtuuston jäsen.”
Raimo Piirainen, Sdp
”Jokainen kansanedustaja tekee omat arviointinsa, miten aika riittää hoitamaan luottamustehtäviään kansanedustaja tehtävän lisäksi.”
Johannes Yrttiaho, Vasemmistoliitto
”Demokratiassa ja oikeusvaltiossa vieras ajatus rajata vaalikelpoisuutta aluevaltuustoihin kansanedustajan valtakirjan perusteella. Kansanedustajan tehtävä on poliittinen luottamustoimi, joka perustuu vaaleissa valituksi tulemiseen. Tässä ei muodostu intressiristiriitaa suhteessa aluevaltuustoihin, päinvastoin. Ollaan kansan lähettäminä kansan asialla. Ongelmat ja intressiristiriidat ovat muualla ja niitä on pyritty sääntelemään laissa. Tiettyjen hyvinvointialueiden valvontatehtäviä hoitavien johtavien valtion keskus- ja aluehallinnon virkamiesten vaalikelpoisuutta aluevaltuustoon on perusteltua rajata, kuten laissa on tehty. Samoin hyvinvointialueen hallinnossa johtavia virkoja tai toimia hoitavien vaalikelpoisuutta on syytä rajata.”
Juha Pylväs, Keskusta
”Demokratiaan ei kuulu rajoittaa oikeutta luottamustoimien hoitamisessa, jos hoitaa luottamustoimia.”
Sari Sarkomaa, Kokoomus
”Maakuntasote vie pienen maan toimijoiden voimavaroja byrokratiaan, kun kaikki voimavarat pitäisi laittaa siihen, että ihmiset saavat oikea-aikaisesti laadukkaat palvelut ja tarvitsemansa avun. Uudistusta on korjattava ennen kuin se astuu voimaan.”
Jani Mäkelä, Perussuomalaiset
”Jo tällä hetkellä kansanedustajat toimivat monissa tapauksissa eduskunnan ja kunnanvaltuuston ohella myös maakunnan luottamustoimissa, eikä siinä ole mitään ongelmaa. Vaalien myötä toiminnalle tulee tai jää tulematta myös äänestäjien suora mandaatti, joten itse asiassa ongelmaa on jopa vähemmän.”
Juttu julkaistu Kalevassa 27.6.2021