Eduskunnan suuren valiokunnan jäsen Pia Kauma (kok.) pitää kummallisena tapaa, jolla vihreät ja vasemmistoliitto ovat viime päivinä hyökänneet EU:n maatalouspolitiikan uudistusta (CAP) vastaan. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo on jakanut eteenpäin uudistusta kohtaan esitettyä kritiikkiä sosiaalisessa mediassa. Kritiikkiin ovat yhtyneet myös vihreiden varapuheenjohtajat ja kansanedustajat.
”Vihreät ovat puoluejohtoa myöten pitäneet Euroopan parlamentin kantaa uudistukseen epäonnistuneena, koska se ei heidän mukaansa ota riittävästi huomioon ilmasto- ja ympäristöasioita. Jos näin on, en osaa edes kuvitella, kuinka pettyneitä he ovat oman hallituksen kantaan”, Kauma sanoo.
Kauma muistuttaa, että eduskunnan suurelle valiokunnalle antamissaan U-kirjeissä hallitus on esimerkiksi ilmoittanut tukevansa CAP-sääntelyn ensimmäisen pilarin ekojärjestelmien muuttamista kokonaan vapaaehtoisiksi.
”Lisäksi Suomi on neuvostossa pitänyt korkeana jopa 20 prosentin ekojärjestelmien osuutta, kun parlamentti äänesti 30 prosentin osuuden puolesta. Myös ympäristö- ja ilmastotoimien osuus CAP-paketin kehittämisrahoituksesta on Suomen tukemassa neuvoston kannassa parlamenttia matalampi”, Kauma luettelee.
”Nämä tekniset yksityiskohdat eivät ehkä ole yhtä kiinnostavia kuin ponnekkaat ilmastojulistukset, mutta niillä on paljon suurempi merkitys. Suomen hallitus on vihreiden ja vasemmistoliiton tuella ajanut huomattavasti vähemmän kunnianhimoista ilmastolinjaa kuin Euroopan parlamentti ja sen kantaa tukeneet mepit”, Kauma sanoo.
”Nyt hallituspuolueet vihreät ja vasemmistoliitto ovat kuitenkin vaatineet parlamenttia kaatamaan koko maatalouspolitiikan uudistuksen ja jälkikäteen syyttäneet kantaa tukeneita meppejä ilmastonäkökulman unohtamisesta”, Kauma jatkaa.
Kauma ihmettelee vihreiden ja vasemmistoliiton tapaa tehdä EU-politiikkaa.
”Ei EU-politiikkaa näin voi tehdä, että ensin hyväksyy hallituksessa kaikessa hiljaisuudessa yhden kannan, mutta sitten julkisuudessa esittää olevansa toista mieltä. Jos vihreät ja vasemmistoliitto oikeasti olisivat halunneet vaikuttaa asiaan, ne olisivat voineet vaikuttaa Suomen kantaan. Suomi oli CAP-neuvotteluiden aikaan syksyllä EU:n puheenjohtajamaa, joten Suomen kannalla oli tavallista suurempi merkitys”, Kauma sanoo.
”Nyt vaikuttaa, että puolueet heräsivät koko asiaan vasta, kun uudistusta vastaan aloitettiin kampanja sosiaalisessa mediassa”, Kauma lisää.
Kauma sanoo pitävänsä Euroopan parlamentin kantaa maatalouspolitiikan uudistamiseen tasapainoisena.
”Ilmasto- ja ympäristönäkökohtien lisäksi uudistuksessa on otettava huomioon huoltovarmuus ja mahdollisuudet kestävän sekä kannattavan maatalouden harjoittamiseen. Nämä tavoitteet eivät ole keskenään ristiriidassa, mutta niiden välille on löydettävä oikea tasapaino”, Kauma päättää.