Etyjin parlamentaarinen yleiskokouksen terrorisminvastaisen komitean jäsen, kansanedustaja Pia Kauma (kok.) pitää ensiarvoisen tärkeänä, että konfliktialueilla kiinni saadut ja vangitut vierastaistelijat päätyvät oikeuteen vastaamaan teoistaan. Kauma osallistui YK:n, Etyjin ja Sveitsin hallituksen järjestämään vierastaistelijoita käsittelevään konferenssiin Itävallan Wienissä tällä viikolla.
”Vierastaistelijat pitää saada oikeuden eteen jo pelkästään sen estämiseksi, että he eivät hakeutuisi uusille konfliktialueille. Ilman rikosoikeudellisen vastuun kantamista ympäröivän yhteiskunnan on hyvin vaikea hyväksyä heidän paluutaan. Tämä pätee sekä miehiin että naisiin. Lisäksi seminaarissa keskusteltiin alaikäisten rikosoikeudellisesta vastuusta, joka alkaa eri maissa hiukan eri iässä. Kaikissa tapauksissa pitää muistaa, että kuolemanrangaistus ei ole hyväksyttävä”, Kauma toteaa.
Konferenssissa kävi myös ilmi, että valtiot ovat erimielisiä siitä, missä vierastaistelijoiden oikeudenkäynnit pitäisi järjestää. Venäjä ja Yhdysvallat haluavat tuomita kansalaisensa itse, kun esimerkiksi Espanja, Ruotsi, Hollanti ja Koillis-Syyrian kurdihallinto ovat esittäneet kansainvälisen tuomioistuimen perustamista. Kansainvälistä yhteistyötä muun muassa Interpolin kautta tarvitaan joka tapauksessa todisteiden keräämisessä ja jakamisessa.
Kauma korostaa, että jo tehtyjen rikosten tuomitsemisen lisäksi valtioiden pitäisi toimia rivakammin uusien terroritekojen estämiseksi. Etyjin parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi viime kesänä julkilausuman, jossa Etyj-maita kehotetaan panemaan terrorismirikoksia koskeva lainsäädäntönsä ajan tasalle.
”Suomi on tähän mennessä reagoinut lainsäädännön uudistamistarpeisiin reaktiivisesti ja jälkijättöisesti. Esimerkiksi konfliktialueelle matkustamisesta terroristisessa tarkoituksessa tuli rangaistavaa vasta sen jälkeen, kun suuri osa suomalaisista oli jo lähtenyt Isisin joukkoihin joko taistelemaan tai sitä tukemaan. Ja terroristiseen järjestöön kuulumista ei ole säädetty rikoslaissa rangaistavaksi vieläkään, vaikka useat länsimaat ovat jo niin tehneet”, hän huomauttaa.
”Jos kalifaatti alkaa rakentua uudelle alueelle, voitaisiin jatkossa jo ennakoivasti kriminalisoida tiettyyn rajattuun paikkaan matkustaminen. Silloin ei tarvitsisi keskustella, millaisissa tehtävissä on terroristijärjestöä palvellut, kun alueelle meno jo sinällään olisi rangaistavaa.”
Kauma kuuli Wienissä myös mielenkiintoisia lukuja Isis-vankien kotiutuksista. Vankileireiltä on vuoden 2017 jälkeen kotiutettu 750 henkilöä, joista yhdeksänkymmentä prosenttia on Kazakstanista, Uzbekistanista ja Kosovosta.
”Konferenssissa kuultiin muun muassa Kazakstanista Syyriaan vuonna 2014 lähteneen naisen ja hänen perheensä tarina. Nainen kertoi, että lasten kouluttaminen leireillä taistelijoiksi alkoi näiden täyttäessä 14 vuotta ja että hän oli itse tyytyväinen päästessään takaisin kotiin ennen kuin vanhin lapsista oli tuon ikäinen”, Kauma kertoo.
Lisätiedot:
Kansanedustaja Pia Kauma 050 574 6764