Sosiaali- ja terveysvaliokunta teki hallituksen esitykseen muun muassa muutoksen, joka helpottaa aloittavia yrittäjiä eläkemaksuissa.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitystä yrittäjän eläkelain muuttamisesta tarpeellisena ja kannattaa hallituksen lakiehdotusten hyväksymistä. Valiokunta esitti kuitenkin tiistaina valmistuneessa mietinnössään muutoksia esitykseen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk) mukaan valiokunta oli isossa kuvassa mietinnöstä yksimielinen. Valiokunnan kokoomusjäsenten Pia Kauman ja Terhi Koulumiehen mietintöön jättämä vastalause liittyi siihen, että työtulon määrittämisessä painotetaan yrittäjän omaa arviota.
Alivakuuttamista vähennetään
Lakiuudistuksen tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa. Uudistus tukee yrittäjän eläkelain toimeenpanoa, jotta yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa koko yrittäjän työuran ajan.
Samalla vähennettäisiin niin kutsuttua alivakuuttamista eli tilannetta, jossa yrittäjän YEL-työtulon taso ei vastaa yrittäjän työpanoksen arvoa.
Lohen mukaan alivakuuttamisen ongelmaan vaikutetaan, mutta hieman hitaammin ja pehmeämmin kuin aiemmin esitettiin. Näin yritykset ehtivät sopeutua uuteen järjestelmään.
Lisäksi esityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lain toimeenpanoa.
Työtulon arviointiin muutokset
Hallitus ehdotti yrittäjän eläkelakiin lisäystä, jonka mukaan työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos pitäisi yrittäjän palkkana ja korvauksena yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa.
Valiokunta ehdotti lakiehdotusta muutettavaksi niin, että eläkelaitos tekee kokonaisarvion työtulon arvioinnissa. Kokonaisarvion osana otetaan huomioon mediaanipalkka, mutta tasapuolisesti myös muut seikat, kuten yrittäjän työpanoksen määrä, yrittäjätoiminnan laajuus, yrittäjän ammattitaito ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.
Näin YEL-työtulo voi asettua mediaanipalkkaa pienemmälle tai suuremmalla tasolle yrittäjätoiminnan laadun ja laajuuden mukaan.
Työtuloa seurataan säännöllisesti
Valiokunta korostaa myös, että aloittavien yrittäjien työtulon arvioinnissa pitää ottaa huomioon, että yritystoiminnan alussa ei välttämättä synny taloudellista tulosta eikä siten maksukykyä. Silloin mediaanipalkan käyttäminen kaavamaisesti työtulon perusteena ei ole kohtuullista.
Hallituksen lakiesityksessä ehdotetaan lisättäväksi lakiin säännös työtulon säännöllisestä seurannasta.
Uudistuksen seurauksena eläkeyhtiöille tulee velvollisuus tarkistaa yrittäjälle vahvistettu työtulo kolmen vuoden välein. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää myönteisenä, että laki ohjaa tulevaisuudessa tarkistamaan työtulon säännöllisesti.
Valiokunta pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että tarkistamisesta seuraavien muutosten vaikutuksia kohtuullistetaan ja jaksotetaan pidemmälle aikavälille.
Työtuloa voi tarkistaa 8 000 euroa
Valiokunta ehdottaa lakiehdotusta muutettavaksi niin, että tarkistamisrajoituksia sovellettaisiin kahteen ensimmäiseen lain voimaantulon jälkeen tehtävään tarkistukseen.
Nämä tarkistukset voisivat olla enintään 4 000 euroa kerrallaan. Näin muutettuna yrittäjän työtuloa voitaisiin kahdella tarkistuskerralla tarkistaa yhteensä enintään 8 000 euroa ylöspäin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti tärkeänä, että yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän laajemmat uudistamistarpeet selvitetään ja järjestelmän kehittämistä jatketaan. Valiokunta ehdottaa tästä eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa.
Telan Siimes: ”Tärkeä, mutta hidas askel”
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on tyytyväinen asian etenemiseen ja kannattaa esityksen hyväksymistä.
– On erittäin hyvä asia, että yrittäjien eläkelain kehittäminen liikahti nyt viimein eteenpäin. Lakiesityksen tavoitteena on ollut vähentää alivakuuttamista ja siten parantaa yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämien muutostenkin kera esitys vie kohti tätä päämäärää – tosin alkuperäistä esitystä hitaammin, Siimes toteaa tiedotteessaan.
Siimes kiinnittää huomiota myös valiokunnan toiveeseen selvittää lain laajempia kehitystarpeita.
– Jatkokehitystä on hyvä pohtia huolella ja harkiten kaikessa rauhassa ja arvioida erilaisia kehittämisvaihtoehtoja. Esimerkiksi rahastoinnin aloittamisesta myös yrittäjäeläkkeiden osalta on keskusteltu paljon, mutta kysymys sen kustannuksista ja niiden maksajasta on täysin auki, Siimes pohtii.
Lakiesitys myös yhdenmukaistaisi pitkällä aikavälillä eläkevakuuttamista työn tekemisen eri tavoissa, ja lisäisi siten kilpailuneutraaliutta yrittäjänä tai palkansaajana tehdyn samankaltaisen työn välillä.
– Eläke- ja sosiaaliturvan pitäisi pohjimmiltaan olla samanlaista ja yhtä hyvää riippumatta siitä, tehdäänkö työ yrittäjänä vai palkansaajana. Tähän on syytä pyrkiä erityisesti tässä ajassa, kun työ ja työmarkkinat ovat muutoksessa, Siimes sanoo.
Siimes muistuttaa, että yrittäjän eläkevakuutus on osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta, joka koskee kaikkia.
– Sosiaalivakuutus perustuu ajatukseen, että on kaikille yhteisiä toimeentuloriskejä, joihin varaudutaan yhdessä, ja jokainen myös osallistuu maksuillaan oman turvansa rakentamiseen. Asia on näin niin yrittäjien kuin palkansaajien kohdalla, Siimes toteaa.
Juttu julkaistu alun perin Iltalehdessä.