SUOMEN velkaantuminen ja hallituksen tekemät verotuspäätökset olivat ne kaksi asiaa, joista kansanedustajat käyttivät eniten puheenvuoroja tiistaina eduskunnan budjettikeskustelussa.
Eduskunta käy koko viikon lähetekeskustelua ensi vuoden budjetista. Budjetti käydään läpi keskustelussa hallinnonaloittain, jonka jälkeen se menee eduskunnan valiokuntiin käsittelyyn.
Eduskunta hyväksyy budjettiin liittyvät lait ja budjetin vähän ennen joulua.
Velkaantuminen
BUDJETTIESITYKSEN alijäämä, mikä tarkoittaa menojen olevan suurempia kuin tulojen, on 11,5 miljardia euroa. Hallitus pyrkii saamaan velkasuhteen tasaantumaan, mikä tarkoittaa noin kuuden miljardin euron sopeutusta tällä vaalikaudella.
Velkaantumisen taittamisen tarvetta ei eduskunnassa kiistetty, mutta esimerkiksi Sdp:n Antti Lindtman kritisoi sitä, että hallitus tekee työelämäuudistuksia, joilla ei ole ”käytännössä mitään vaikutuksia” valtiontalouteen.
Lindtmanin mukaan hallitus ottaa ennätysmäärän velkaa ilman yhtäkään ulkoista kriisiä. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan edellisten kriisien perintö painaa yhä, joten väite ei pidä paikkaansa.
”Velkaannumme niin nopealla vauhdilla, että heikompaa alkaa jo hirvittämään. Julkisen talouden alijäämä on ensi vuonna ylittämässä jopa EU:n kolmen prosentin raja-arvon”, keskustan Markus Lohi sanoi ryhmäpuheessaan.
Lohen mukaan Petteri Orpon (kok) hallitus ottaa ilman koronakriisiä kolme miljardia enemmän velkaa kuin edellinen hallitus. Hän epäili hallituksen lupausta, että ”velkalaiva” kääntyy.
Kristillisdemokraattien Peter Östmanin mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi Suomen jo EU:n 7:nneksi velkaantuneimmaksi maaksi vuonna 2028.
”Emme ole enää hyvin taloutensa hoitaneiden maiden joukossa, vaan joutumassa EU:n tarkkailuluokkalaisten joukkoon. Haluammeko päätyä ”Itämeren-Italiaksi”, kuten eräs ekonomi asiaa kuvasi?”
Kokoomuksen Pia Kauman mukaan opposition pitäisi päättää, kumpaa se kritisoi: hallituksen ottamaa lisävelkaa vai hallituksen tekemiä sopeutustoimia.
Verotuspäätökset
ENNALTA-ARVATTAVASTI eniten oppositiota kuohuttivat suurituloisia suosivat veropäätökset, ja keskustelussa esimerkkinä käytettiin etenkin ministereiden tuloverotuksen keventymistä. Köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan, oppositio tiivisti.
”Ministereiden ja suurituloisten veronalennukset ovat teille tärkeämpää kuin valtiontalouden tasapainottaminen. Velkaantuminen lisääntyy johtuen keskeisesti veroasteen laskusta”, vasemmistoliiton Li Andersson sanoi.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczin mielestä oppositio suurenteli keskustelussa suurituloisten saaman veronkevennyksen merkitystä budjetin kokonaisuudessa. Hänen mukaansa oppositio loi kuvaa, että säästöt voitaisiin perua, jos tästä veroalesta luovuttaisiin.
Säästöjen kohdistuminen
HALLITUS julkaisi maanantaina muistion, jossa käydään läpi leikkausten yhteisvaikutuksia ensi vuonna.
Sen mukaan selvästi eniten häviävät nuoret yhden hengen taloudet, muun muassa opiskelijat.
”Sosiaaliturvaleikkaukset eivät osu ainoastaan opiskelijoihin, työttömiin, sairaisiin ja omaishoitajiin, ne osuvat kovaa myös pienipalkkaisiin työssäkäyviin”, vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen sanoi.
Keskustan Katri Kulmunin mukaan muistio osoittaa, että hallituksen leikkaukset sosiaaliturvasta tulevat heikentämään ihmisten kannustimia työllistyä.
”On arvioitu, että 15 000 ihmistä ajautuu toimeentulotuelle, joka kaikista sosiaaliturvamuodoista on heikoiten työllistymistä edistävä. Onko nämä säästöt tehty niin, että kaikki kokevat osallistuvansa niihin, koska nyt kaikista suurituloisimmat eivät tule osallistumaan?”
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan yhteisvaikutuksia on pyritty arvioimaan mahdollisimman rehellisesti. Hänen mukaansa niistä puuttuu se, mitkä ovat vastaavasti työllisyysvaikutukset.
”Toimia on pyritty kohdentamaan työikäiseen ja työkykyiseen väestöön.”
Grahn-Laasosen mukaan toimeentulotukea pyritään jatkossa uudistamaan niin, että se kannustaisi enemmän työllistymään.
Sävy
Erityisesti keskusta arvosteli eduskuntakeskustelun sävyä. Eeva Kallin (kesk) mukaan valtiovarainministeri Riikka Purran puhe oli hyökkäävä, samoin kokoomuksen ja muiden perussuomalaisten puheet.
”Perussuomalaisten ryhmäpuhe oli täynnä ivaa, pilkkaa ja haukkumista. Ikään kuin teitä hieman pelottaisi olla vastuussa”, sanoi keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Perussuomalaisten ryhmäpuheen pitänyt Jenna Simula muun muassa sanoi keskustan väistelleen vastuuta kevään hallitusneuvotteluissa ja poistuneen paikalta ”kuin sukeltava telkkä”.
Kristillisdemokraattien ensimmäisen kauden kansanedustaja Mika Poutala toivoi edustajien käyttäytyvän ”niin kuin aikuiset”. Hän paheksui sitä, että toisten puheiden päälle huudeltiin ja mölistiin.
Juttu julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa.