Valtuustokysymys kunniaväkivallan eri muotojen tunnistamisesta ja ehkäisemisestä oppilaitoksissa

Kunniaan liittyvä väkivalta on erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, jonka ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi avioliittoon pakottaminen sekä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen. THL:n arvion mukaan Suomessa on 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista sekä 650-3080 tyttöä, joilla on riski joutua silvotuksi. Ihmisoikeusliiton mukaan pakkoavioliittoja puolestaan on havaittu viime vuosina kasvavassa määrin. Vuonna 2019 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelemän asiakkaaksi otettiin 52 henkilöä, joiden arvioitiin joutuneen pakkoavioliittoon. Tämä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2018. Moni liitoista oli solmittu toisen puolisoista ollessa alaikäinen.

Kunniaväkivaltaa esiintyy erityisesti niillä alueilla, joilla maahanmuutto kasvaa. Espoo kasvaa vuodessa noin 4000 henkilöllä, joista noin 70 prosenttia on vieraskielisiä.

Eduskunnassa on tehty vuonna 2019 lakialoitteet sekä silpomisen että pakkoavioliittojen ennaltaehkäisemiseksi ja niihin liittyvän rangaistavuuden selkeyttämiseksi erillislainsäädännöllä. Tyttöjen silpomisen kieltämisen osalta on tehty myös kansalaisaloite. Säädösten uudistamistyö on paraikaa tekeillä oikeusministeriössä sekä silpomisen että avioliittoon pakottamisen osalta.

Koulu on yksi keskeisimmistä paikoista puuttua kunniaan liittyvään väkivaltaan, koska siellä työskentelevillä on pitkä ja säännöllinen kontakti oppilaisiin. Esimerkiksi kouluterveyskyselyyn voisi liittää kysymyksiä kunniaväkivallasta samaan tapaan kuin Ruotsissa, joissa tiedustellaan, voiko henkilö itse päättää tulevasta puolisostaan. Kunniaväkivaltaa tai sen uhkaa ei aina osata tunnistaa eikä puuttuminen ole kovin helppoa. Sen vuoksi kouluterveydenhuollossa työskentelevät tarvitsevat koulutusta sekä työnkuvan mukaiset ja selkeät toimintaohjeet viranomaistyöhön. Erityisen valpasta on reagoinnin oltava silloin, jos lapsi lopettaa koulunkäynnin tai lähtee yllättävälle pitkälle ulkomaanmatkalle kesken lukukauden. Asiasta puhumiseen voi olla korkea kynnys. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen oppilaiden kanssa edellyttää, että oppilashuollon henkilökunnalla on siihen riittävästi aikaa.

Me valtuutetut kysymme, 

Miten Espoon kaupunki aikoo vahvistaa kouluterveydenhuollon osaamista ja mahdollisuuksia ennaltaehkäistä ja puuttua kunniaväkivallan uhkaan jo varhaisessa vaiheessa?

Miten Espoon kaupunki aikoo kehittää toimintatapoja auttaakseen henkilöitä, jotka ovat jo joutuneet kunniaväkivallan kohteeksi?

Miten Espoon kaupunki parantaa yhteistyötä viranomaisten välillä kunniaan liittyvän väkivallan torjumiseksi ja tyttöjen suojelemiseksi?

Espoossa 29.8.2021

Pia Kauma (kok.)

Kysymyksen on lisäksi allekirjoittanut 46 Espoon kaupunginvaltuutettua.

Jaa tämä artikkeli somessa:
TwitterFacebookLinkedIn