Neljän vuoden eduskuntakausi on kulunut kuin siivillä uusiin asioihin perehtyessä. Tänä aikana myös Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Melkein puolitoista vuotta lehtiotsikoita hallinnut Ukrainan kriisi on romuttanut käsityksen siitä, ettei perinteinen maasota olisi enää nykypäivänä mahdollista. Kyllä se valitettavasti on. Voimme vain todeta, että onneksi me täällä Suomessa emme ole yksinäinen maa pohjoisessa, vaan osa Euroopan unionia ja sitä kautta osa suurempaa kansainvälistä yhteisöä. EU:n talouspakotteet ovat olleet myös Suomen keino osoittaa Venäjälle, että kansainvälistä oikeutta on rikottu emmekä voi hyväksyä sen toimia.
Samaan aikaan myös terrorismi on nostanut päätään. Syyrian sisällissodan raunioista noussut ja myös Irakin puolelle levinnyt ISIS-järjestö on luonut alueelle kaaosta äärimmäisellä väkivallallaan. Ääri-islamistit pyrkivät tietoisesti levittämään ideologiaansa varsinkin yhteiskunnasta syrjäytyneille ihmisille, jotka ovat erityisen alttiita tämäntyyppiselle propagandalle. Sekä Pariisin että Kööpenhaminan hyökkäyksissä osa tekijöistä oli radikalisoitunut vankila-aikanaan. Meidän tuleekin huolehtia, että vankiloista ei tule terrorismin korkeakouluja myöskään Suomessa. Lähtömaihinsa palaavat ISIS-taistelijat tulevat muodostamaan Euroopan maille selkeän uhan, johon meidän on kyettävä vastaamaan.
Emme voi ummistaa silmiä kummaltakaan kriisiltä, sillä mikään turvallisuusuhka ei ole enää yksinomaan paikallinen. Miten Suomi voi omalla toiminnallaan tehdä maailmasta turvallisemman paikan lapsillemme? Paljon arvokasta työtä on jo tehty. Käsittelimme tällä viikolla eduskunnassa Irakin koulutusoperaatiota, joka on monella tapaa erittäin vaarallinen projekti. ISIS-järjestön mielettömät julmuudet ovat kaikkien tiedossa. Meidänkin tulee silti kantaa kortemme järjestön pysäyttämiseksi. Norja ja Tanska ovat jo päättäneet omasta osallistumisestaan, minkä lisäksi myös Ruotsi todennäköisesti lähettää kouluttajia. Tämä avaa samalla mahdollisuuden syventää pohjoismaista yhteistyötä kriisinhallinnassa.
Suomi voi olla ylpeä aktiivisesta sitoutumisestaan rauhantyöhön niin Euroopan unionin, YK:n kuin esimerkiksi Etyjin kautta. Etyjin rooli on noussut erityisen tärkeäksi Ukrainan kriisin yhteydessä, sillä sitä pidetään kaikkien osapuolten kannalta neutraalina rauhanjärjestönä. Konfliktin alkuvaiheessa Etyj teki kaikkensa pitääkseen keskusteluyhteyttä yllä Ukrainan, Venäjän ja separatistien välillä. Tällä hetkellä tulitaukoa valvoo järjestön laaja kenttäoperaatio, jota Suomikin on vahvasti tukenut.
Vaikka uutisia lukiessa kansainvälinen turvallisuustilanne saattaakin näyttää ajoittain toivottomalta, voimme olla tyytyväisiä siihen, että kansainvälinen yhteisö oli hereillä ja yhdisti nopeasti voimansa ISIS-järjestöä vastaan. Sen taistelijat ovat kärsineet raskaita tappioita ja sen eteneminen on ollut hyytymässä niin Syyrian kuin Irakinkin puolella. Myös Ukrainaa koskevassa neuvottelupöydässä on kaikesta huolimatta saavutettu nimenomaan kansainvälisen yhteistyön avulla jo paljon.
Suomen tulee jatkaa aktiivista toimintaansa rauhan puolesta. Eristäytyminen tai vastuun pakoilu ei ole missään tapauksessa meidän tiemme.