Rattijuopoille kovemmat tuomiot

Puheenvuoro eduskunnassa 10.3.15:

Arvoisa puhemies! Totesin jo viime kesäkuussa kansalaisaloitteen lähetekeskustelun yhteydessä, että rattijuoppoustuomiot ovat Suomessa liian lepsuja. Ne eivät nykyisellään vastaa kansan oikeustajua. Kuten lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Holmlund totesi äsken, tällä hetkellä rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja voidaan tuomita sakkoon tai enintään 6 kuukaudeksi vankilaan. Törkeissäkin tapauksissa rangaistus on enintään 2 vuotta vankeutta. Mahdolliset vamman- tai kuolemantuottamukset voivat lisätä rangaistuksen kokonaismäärää, mutta todellisissa tuomioissa jäädään yleensä kauas maksimirangaistuksista.

Rattijuopumustuomioita voidaankin pitää lievinä myös kansainväliseen tasoon verrattuna. Esimerkiksi Ranskassa kuljettaja saa varsinaisen rattijuopumustuomion lisäksi 10 vuoden ajokiellon ja 5 vuoden pituisen lisätuomion, jos uhrin haitta kestää yli 3 kuukautta. Ainakin omasta mielestäni tämä ranskalainen malli kuulostaa huomattavasti oikeudenmukaisemmalta kuin meidän mallimme.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen taustalla oleva rattijuopumusonnettomuus Lapinlahdella kuvastaa valitettavan hyvin nykytilannetta. Hovioikeuden alennettua alkuperäistä tuomiota 5 kuukaudella sai tekijä ainoastaan 2 vuoden ja 2 kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Tuomioistuimet eivät ylipäätään tunnu kokevan tarpeelliseksi langettaa lähellä maksimitasoa olevia tuomioita. Tästä syystä tuntuu selvältä, että rangaistusten minimitasoa on syytä selkeästi nostaa, jotta tuomioille voitaisiin taata riittävä ankaruus.

Rattijuopumuksesta tuomituista huomattava osa on ensikertalaisia, mikä on myös osaltaan pienentänyt tuomioita. Mutta tekeekö ensikertalaisuus asiasta yhtään hyväksyttävämpää ainakaan uhrille? Mielestäni ei, ja varsinkin uhreille vakavaa haittaa aiheuttaneissa tapauksissa tekijöitä ei tule koskaan päästää liian kevyellä tuomiolla.

Arvoisa puhemies! Ministeri Henriksson on sanonut vastustavansa kansalaisaloitetta sillä perusteella, että rattijuopumuksiin voidaan puuttua tehokkaammin alkolukkojen ja tehokkaamman liikenteenvalvonnan kautta ja että korkeammat rangaistukset eivät sinällään ennalta ehkäise rattijuopumusta. Olen asiassa tavallaan samaa mieltä mutta toisaalta en. Myös lakivaliokuntahan näkee mietinnössään rattijuopumukset pääasiassa alkoholi- ja terveyspoliittisina ongelmina. Nämä kannat ovat sinänsä perusteltuja mutta viittaavat moraalisessa mielessä eri asiaan. Rikokseen syyllistymisen tulee johtaa tuomioihin, jotka ovat kansan oikeustajujen mukaan riittäviä suhteessa rikoksen laatuun. Rattijuopumusten kohdalla näin ei ole. Emme siis keskustele ainoastaan tietyn rikoksen seuraamuksista tai ennaltaehkäisystä vaan laajemmin koko oikeusjärjestelmämme uskottavuudesta ja siitä, miten oikeudenmukaisiksi uhrin ympäröivä maailma nämä rangaistukset kokee.

Rangaistuksen riittävän ankaruuden lisäksi meidän on myös varmistuttava siitä, että rattijuoppojen uhrien omaiset saavat kaiken tarvitsemansa tuen. He eivät koskaan saa jäädä yksin. Äskettäin eduskunnassa käsittelyssä ollut rikosuhrimaksu on mielestäni hyvä askel tähän suuntaan.

Arvoisa puhemies! Totean samaa kuin viime kesäkuussa lähetekeskustelun yhteydessä. Tämä kansalaisaloite rattijuopumustuomioiden tiukentamiseksi on erittäin hyvin perusteltu ja tarpeellinen.

Jaa tämä artikkeli somessa:
TwitterFacebookLinkedIn