Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 25.6.2014
Seppo Sainion mielestä (HS 23.6.) EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille esitetyt lukukausimaksut ovat uhka suomalaisten yliopistojen kansainvälisyydelle. Jotkut ovat myös väittäneet, että ulkomaiset opiskelijat maksavat heihin käytetyn rahan takaisin veroina. Väitteen tueksi ei kuitenkaan löydy riittävän pitkän aikavälin faktapohjaa.
Keskustelusta on puuttunut analyyttinen pohdinta. Esimerkiksi Tanskassa vuonna 2006 käyttöönotetut lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille eivät ole vähentäneet ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää, vaan on käynyt juuri päinvastoin. Alkuvaiheen jälkeen opiskelijamäärät ovat olleet kasvussa. Tanskan korkeakouluministeriön mukaan lukukausimaksut ovat nopeuttaneet opintoja sekä lisänneet Tanskaan jäävien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osuutta. Jopa kolme neljästä maahan jääneestä on löytänyt työpaikan.
Vuonna 2009 lähes neljä miljoonaa nuorta opiskeli korkeakoulussa maansa ulkopuolella, ja määrä on vain lisääntynyt. Yksin Suomessa on tällä hetkellä noin 20 000 ulkomaista korkeakouluopiskelijaa. Heistä noin kaksi kolmasosaa tulee EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta, lähinnä Kiinasta ja Venäjältä.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden joidenkin tuhansien eurojen suuruiset lukukausimaksut toisivat hyvän lisän yliopistojen rahoitukseen. Myös mahdollisuus vähentää lukukausimaksut verotuksessa esimerkiksi viiden vuoden ajan valmistumisen jälkeen olisi tehokas kannustin jäädä tänne hyödyntämään työmarkkinoitamme.
Koulutuksellamme on PISA-menestyksemme ansiosta erinomainen maine. EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille asetettavien lukukausimaksujen kautta kansainvälistyviä markkinoita voitaisiin vihdoin hyödyntää. Se olisi myös hyvä mahdollisuus avittaa orastavaa koulutusvientiämme. Nykyisessä taloustilanteessa Suomella ei ole enää varaa toimia koko maailman ilmaisena korkeakouluna.
Pia Kauma
kansanedustaja (kok.)
Espoo