IS kysyi hallitus- ja oppositiopuolueilta, miten ne puuttuisivat sähkön hintapaineisiin.
SÄHKÖN hinta puhuttaa.
Hinnat uusissa sopimuksissa voivat olla moninkertaisia aikaisempiin sopimuksiin verrattuna.
Hallitus pyrkii löytämään lääkkeitä hinnannousuun alkusyksystä järjestettävässä budjettiriihessä.
IS kysyi hallituksesta ja oppositiosta, miten ne puuttuisivat sähkön hintapaineisiin.
PÄÄMINISTERIPUOLUE Sdp ottaisi käyttöön tehoreservin piirissä olevat voimalaitokset.
Tehoreserviin varatut voimalaitokset varautuvat tuottamaan sähköä, jos markkinaehtoinen sähköntuotanto ei riitä kattamaan kulutusta.
Kyse olisi harvinaisesta tempusta, sillä edellisen kerran tehoreserviä on käytetty Suomessa talvella 2009–2010.
– Jos talvesta tulee sähkön hinnan ja kylmyyden vuoksi vaikea, on syytä ottaa kaikki tuotanto käyttöön. Jos saadaan 600 megawattia lisää tehoa markkinoille, se varmasti laskee sähkön hintaa. 600 megawatin teho vastaa yhtä Loviisan reaktoria eli se ei ole ihan vähäinen. Se vaikuttaisi välittömästi, kun ne voimalaitokset käynnistettäisiin, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi Iltalehdelle, että ”jos otettaisiin kaikki tehoreservit käyttöön, niin meillä olisi kaikki palokunnat kiinni”.
– On syytä käydä keskustelua, jätetäänkö tehoreservistä joku osio talliin, Lindtman näkee.
LINDTMAN patistaa Lintilää aloittamaan EU-tasolla keskustelut sähkön hintakaton alentamisesta.
EU:n sähkömarkkinoilla on käytössä tekninen hintakatto, joka on noussut 3 000 eurosta 4 000 euroon megawattitunnilta.
Hintakatto nousee automaattisesti, jos jollain yksittäisellä hinta-alueella markkinahinta kohoaa yli 60 prosentin tasolle teknisestä hintakatosta.
– Jos poikkeuksellinen talvi aiheuttaa sen, että hinta jää pysyvästi korkeammalle tasolle, se nostaa aina eri toimijoiden hintasuojausten hintaa, mikä taas aiheuttaa käyttäjille ylimääräisiä kustannuksia koko Euroopassa. Yksi tapa olisi muuttaa säädöksiä niin, että se tekninen hintakatto palautuisi aikaisemmalle tasolle, kun tilanne normalisoituu, Lindtman sanoo.
Lindtmanin kolmannen avauksen ”isä” on Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Martti Kätkä, joka ehdotti, että markkinavakausvarannosta vapautettaisiin väliaikaisesti päästöoikeuksia markkinoille. Kun toimijoiden käytettävissä on enemmän päästöoikeuksia, niiden hinta alenee. Tällä arvioidaan olevan suora alentava vaikutus sähkön markkinahintoihin.
– Päästöoikeusjärjestelmästä ei pidä luopua, mutta kun siellä on sisällä markkinavakausvaranto, niin sen hyödyntämistä kannattaisi harkita, Lindtman sanoo ja vertaa ehdotusta väliaikaisiin höllennyksiin polttoaineiden sekoitevelvoitteissa.
ELINKEINOMINISTERI Lintilän mukaan sähkön hintapiikkiin voitaisiin puuttua parhaiten alentamalla väliaikaisesti sähkön arvonlisäveroa 24 prosentista 10:een tai 14:ään prosenttiin.
– Näkemykseni mukaan tämä on nopein, suhteellisen selkeä malli. Pitää muistaa, että tämän pitäisi olla voimassa käytännössä marraskuussa. Se olisi määräaikainen toimi, tyyliin marras–joulukuusta huhtikuuhun, Lintilä kommentoi IS:lle keskiviikkona keskustan työvaliokuntien kesäkokouksessa.
Lintilän ehdotusta on kritisoitu siitä, ettei se kannusta kansalaisia säästämään sähköä.
Lintilän mukaan ”euro on niin kova konsultti”, että kansalaiset säästävät sähköä joka tapauksessa tulevana talvena.
Arviota 220 miljoonan euron verovähenemästä Lintilä pitää ylimitoitettuna. Lintilä katsoo, että vähenemä olisi korkeintaan puolet tästä, sillä toimenpide olisi voimassa 4–6 kuukautta.
Lindtman suhtautuu varauksellisesti Lintilän ehdotukseen
– En tältä istumalta tyrmää yhtäkään keinoa, mutta jos sähkön tuotannosta on pulaa ja kulutus on korkealla, on erittäin merkittävä riski, että veroale menee suoraan hintoihin. Silloin lopputulos on, että kuluttajalle ei jää siitä mitään, mutta se valuisi sähköyhtiöille entistä korkeampina voittoina.
VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kannattaa windfall-veron käyttöönottoa.
Verolla puututtaisiin sähköntuottajien voittoihin ja veron tuottoja voitaisiin käyttää Saramon mukaan esimerkiksi sähkön arvonlisäveron alentamiseen.
– Ne (windfall-vero ja sähkön alv:n alentaminen) tukisivat hienosti toisiaan eli rahoitus löydettäisiin saman sektorin sisältä. Sähkön tuottajat pystyvät tuottamaan pilkkahintaan sähköä ja rahastamaan sähköpörssin ansiosta kaikkein korkeimman hinnan. Poikkeustilanteessa olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista verottaa ainakin valtaosa ansiottomasta tulosta pois, Saramo sanoo.
Uuden veron käyttöönotto ei vaikuta nopealta täsmätoimelta. Saramon mukaan keinoista pystytään päättämään, kun vain tahtoa löytyy.
– Keinoja pitää selvittää nyt, eikä sitten kun ollaan pulassa. Windfall-vero on otettu monessa maassa käyttöön. Meidän ei tarvitse keksiä tyhjästä keinoja.
Saramo viittaa myös Norjan malliin, jossa kotitalouksille taataan tietty määrä sähköä kohtuullisella hinnalla.
– Olisi joku kiintiö, joka laskettaisiin kotitalouskohtaisesti. Jos joku haluaisi lämmittää vaikka uima-allasta sähköllä, siitä maksettaisiin markkinahinta. Se ohjaisi vähentämään turhaa sähkönkulutusta, jolloin koko yhteiskunta hyötyisi, koska sähköstä voi tulla pulaa.
Norjan mallin käyttöönotto olisi Saramon mukaan jopa parempi keino kuin sähkön arvonlisäveron laskeminen.
VIHREIDEN perimmäinen viesti on yksinkertainen: säästäkää sähköä.
– Perusyhtälö on se, että meidän täytyy säästää energiaa ja tuottaa kestävästi energiaa. Näistä energian säästäminen on nopeampi keino. Energian tuotannon vauhdittamiseksi ei voida hirveästi ensi talveksi tehdä, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoo.
Tuotannon vauhdittamiseen tehoreservin käyttöönotolla Harjanne suhtautuu hieman epäillen.
– En ole ihan varma sen vaikuttavuudesta ja mittakaavasta, mutta voi olla, että tämän tapaisia keinoja tarvitaan. Kyllä meillä on uutta tuotantoa sähkön osalta putkessa: Olkiluoto kolmonen saadaan toivottavasti rullaamaan joulukuussa, tuulivoimaa on tulossa paljon.
HARJANNE ei innostu suuremmin myöskään sähkön arvonlisäveroalesta.
– Ongelmana on sähkön ja laajemmin energian niukkuus. Sähkön alv:n alentaminen on ainakin teoreettisesti sähkön kulutusta lisäävä tekijä, ja sen hintalappu suhteessa siihen, että mietittäisiin kohdennetumpia toimia, on aika kova. On hyvä pitää mielessä keinoja ihmisten toimeentulon puolella, koska lompakolla tämä lopulta näkyy.
Vihreät on ehdottanut maaseudulla asuville pienituloisille suomalaisille energiarahaa, joka olisi korkeimmillaan 44 euroa kuukaudessa. Puolueen teettämän arvion mukaan nämä ehdot täyttäviä suomalaisia olisi noin 447 000. Vihreiden laskelman mukaan tuki maksaisi valtiolle noin 250 miljoonaa euroa.
Harjanteen mukaan energiaraha liittyi enemmän polttoaineiden hintoihin.
– Energian korkeat hinnat, mukaan lukien sähkö, on kokonaisuudessaan se haaste. Pitää miettiä, mikä on fiksuin tapa kohdentaa sitä (energiarahaa).
KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma on jättänyt 15:n muun kokoomusedustajan kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen Suomen varautumisesta sähkön hintojen nousuun ja mahdolliseen energiapulaan.
Kauman mukaan puolue on valmis poistamaan sähköveron muutamalta talvikuukaudelta.
– Haluamme täsmätoimia, ja yksi niistä on sähköveroon puuttuminen. Sähkölaskussa noin kolmasosa on veroa ja Suomessa sähkövero on moninkertainen verrattuna EU:n minimiin.
Arvonlisäverotuksen madaltaminen on Kauman mukaan myös vaihtoehto, mutta sähköveroon puuttuminen olisi joustavampi keino.
KAUMAN mukaan on tärkeää, että Olkiluoto 3 -ydinvoimala saataisiin täysimääräisesti käyttöön loppuvuodesta, sillä valmistuessaan se vastaa yli kymmentä prosenttia sähköntuotannon kokonaiskapasiteetista.
– Pahin skenaario on, että Olkiluoto 3 viivästyy, emme terminaalirakennuksen viivästymisen takia tai muusta syystä saakaan LNG:tä, eikä myöskään tuule ja on kovat pakkaset. Siihen ainakin hallituksen pitää valmistautua.
Juttu julkaistu alun perin Ilta-sanomissa