Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma tyrmää idean, että vähemmistö vanhuksista joutuisi käyttämään kovalla työllä hankkimaansa omaisuuttaan hoitoon.
”Jyrkkä ei vanhusten omaisuuden sosialisoinnille!”
Tämä on kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan Pia Kauman selvä kanta ajatukselle, että vanhusten omaisuutta käytettäisiin ympärivuorokautisen hoidon maksuihin. Nykyisin asiakasmaksuissa otetaan huomioon vain vanhuksen tulot.
Monelle voi tulla yllätyksenä, että jo nykyisin tuloihin lasketaan laskennallinen metsätulo. Eli jos vanhus omistaa metsää tai hänellä on siihen hallintaoikeus, se otetaan huomioon asiakasmaksuissa laskennallisena tulona, vaikka hän ei edes myisi metsää ja saisi siitä konkreettisia tuloja.
Nyt THL:n tuoreessa selvityksessä tarkastellaan, millainen vaikutus julkiseen talouteen ja eri väestöryhmiin olisi, jos myös varallisuutta huomioitaisiin julkisen sektorin ympärivuorokautisen palveluasumisen maksuissa.
”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL haluaa ilmeisesti sosialisoida vanhusten omaisuuden. Sen tuoreessa tutkimuksessa on selvitetty, paljonko saataisiin lisää rahaa, jos vanhusten tulojen lisäksi myös vanhuksen omaisuutta käytettäisiin esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon maksuihin”, Kauma kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogipalvelussa.
THL ei ota kantaa puolesta tai vastaan
THL:n tuoreessa selvityksessä ei oteta kantaa muutoksen puolesta tai vastaan, vaan sen tavoitteena on tarjota tutkittua taustatietoa ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun. THL teki analyysin, koska väestön ikääntyminen ja julkisen talouden haasteet ovat lisänneet tarvetta erilaisille keinoille vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituspohjaa.
Lisärahaa 45 miljoonaa euroa
Selvityksen mukaan ympärivuorokautiseen vanhustenhoitoon saataisiin lisärahaa 12 prosenttia nykyistä enemmän eli 45 miljoonaa euroa, jos vanhuksen rahasto- ja osakesijoitukset ja sijoitusasunnot otettaisiin asiakasmaksuissa huomioon.
THL:n analyysissa huomioitiin aineistorajoitteiden takia vain asiakkaiden osakkeet, rahastot ja sijoitusasunnot. Ne muodostavat alle kolmanneksen iäkkäiden kokonaisvarallisuudesta. Omistuskoteja, kesämökkejä tai tilitalletuksia ei analyysiin laskettu mukaan. Yli 15 000 euroa ylittävästä varallisuudesta laskettiin 15 prosenttia vuosituloihin.
Koskisi noin 14:ää prosenttia
Tällä rajauksella muutos koskisi noin 14:ää prosenttia pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista.
“Vaikutus kohdistuisi suhteellisen pieneen joukkoon, mutta silloin kun varallisuutta huomioitaisiin, maksut voisivat nousta yksittäisellä asiakkaalla varsin paljon”, THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola kertoi THL:n tiedotteessa.
Puolella nykyasiakkaista, joihin muutos vaikuttaisi, maksut nousisivat korkeintaan 380 euroa kuukaudessa ja suhteellisesti 36 prosenttia. Vaikutuksen keskiarvo olisi 830 euroa kuukaudessa eli joillain asiakkailla vaikutus voi olla huomattavan suuri.
”Progressio säilyy haudan partaalle”
Kauma huomauttaa, että tällä hetkellä vanhus maksaa hoidostaan hoivakodissa jopa 85 prosenttia nettotuloistaan tiettyjen vähennysten jälkeen, olivatpa nettotulot miten suuret hyvänsä. Maksut on mitoitettu niin, että esimerkiksi pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vanhukselle pitää jäädä maksujen jälkeen käyttövaraa aina vähintään 182 euroa kuukaudessa.
Kauma lisää, että käytännössä vanhuksen maksamat maksut siis vaihtelevat satoja ja jopa tuhansia euroja riippuen siitä, paljonko vanhuksen tulot ovat.
”Progressio veroissa ja asiakasmaksuissa säilyy kirjaimellisesti haudan partaalle saakka. Nyt kun vanhuksen omaisuuttakin vielä hamutaan, niin herää kysymys, eikö mikään riitä, jos elämäntyöllä ansaittu omaisuuskin pitää laittaa lihoiksi? Kaikesta kerätystä omaisuudestahan on verot vähintään kerran jo maksettu”, Kauma arvostelee.
”Miksi kannattaa koko ikänsä ahkeroida?”
Kauma selventää, että kysymys ei ole ahneudesta ja siitä, että perillisenä hänkin odottaisi vanhukselta jääviä perintöjä.
”Kyse on periaatteesta ja oikeudenmukaisuudesta. Eniten omaisuuden laittaminen lihoiksi iskisi – jälleen kerran – tavalliseen keskiluokkaan, joka jo nyt maksaa leijonanosan kaikista hyvinvointivaltion menoista.”
Kauman mukaan hyvin rikkaita, joita Suomessa on todella vähän, muutos ei juurikaan heilauttaisi. Kauma sanoo, että hyvin rikkaat pystyvät järjestämään viimeiset elinkuukautensa, miten haluavat, kuten nytkin.
”Herää kysymys, miksi ylipäänsä kannattaa koko ikänsä ahkeroida ja maksaa kovasta työstään veroja, jos valtio lopulta vie kaiken? Ja saman hoidon saat, vaikka et tekisi mitään”, Kauma kysyy.
Kauman mukaan omaisuuden käyttäminen maksuihin ei edes riittäisi hoivakuluihin. Ainoastaan se vain katkeroittaisi ihmiset ja johtaisi siihen, että omaisuutta ruvettaisiin siirtämään perillisille tai muualle jo reippaasti ennen kuin hoivakotihoidolle olisi tarvetta.
Juttu julkaistu alun perin Kauppalehdessä.