Espoossa aletaan kehittää uutta sovellusta, jonka avulla nuoret työttömät ja työnantajat löytävät helpommin toisensa. Kirkkonummella rahaa pannaan muun muassa tiehankkeisiin.
Espoo saa kansanedustaja Pia Kauman (kok.) aloitteesta 200 000 euron avustuksen nuorten työllistymistä edistävän keikkatyösovelluksen ja siihen liittyvän matching-työkalun kehittämiseen. Sovellus auttaa nuoria löytämään keikkatyötä aiempaa helpommin. Kauma kuvailee sovellusta keikkatyönhaun Tinderiksi.
Rahassa on kyse valtiovarainvaliokunnan jakamattomasta varauksesta, joka kansan kielellä tunnetaan kansanedustajan joululahjarahana. Rahoja käytetään edustajalle tärkeän asian tai hankkeen edistämiseen.
Määräraha myönnetään Espoon kaupungille yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa. Myös Espoon kaupunki on omassa talousarviossaan varannut rahaa uuden työkalun kehittämiseen.
Tavoitteena on kehittää ja pilotoida erityisesti nuorille työnhakijoille suunnattu uudenlainen digitaalinen alusta, jonka avulla työnhakijat löytävät heille parhaiten soveltuvat avoimet keikkatyöpaikat. Alustaan liitetyn matching-työkalun avulla työnantajat ja työntekijät löytäisivät nopeasti ja tehokkaasti toisensa.
– Työntekijää ja työnantajaa räätälöidysti yhteen sovittavaa palvelua ei työllisyyspalveluissa ole ollut aiemmin, Kauma sanoo.
Espoon ja Kauniaisten työllisyysalue on valikoitunut kohteeksi siitä syystä, että Espoossa on jo ollut käytössä lyhytaikaisten työsuhteiden keikkapalvelu (Workpilots), mutta nyt toimintoa on päätetty laajentaa. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret työttömät työnhakijat. Työpaikkoja voisivat tarjota yksityinen ja julkinen sektori, kolmas sektori ja yksityishenkilöt.
– Valtiolta saatava rahoitus antaa mahdollisuuden kehittää toimintaa sellaiseksi, että sen avulla voidaan auttaa sellaistakin nuorta pääsemään kiinni työelämään, jolla ei ole aiempaa työkokemusta. Pelkästään Espoon ja Kauniaisten työllisyysalueella nuoria työttömiä työnhakijoita on jo noin 3 900.
– Muutkin nuoret, kuten opiskelijat, tarvitsevat töitä, Kauma huomauttaa.
Tulevaisuudessa palvelu voidaan laajentaa muihin ikäryhmiin ja muille työllisyysalueille Uudellamaalla ja Suomessa.
Länsi-Uusimaa saa merkittäviä valtion panostuksia ja niissä tiet, sairaalat, kulttuuri ja koulutus etusijalla ovat etusijalla.
Kansanedustaja Henrik Wikströmille (r.) yksi tärkeä asia on Kantatie 51 koskeva selvitys.
– On hyvä arvioida, pitäisikö kantatie 51 rakentaa nelikaistaiseksi koko matkalle Karjaalle asti, sillä asia herättää paljon keskustelua. Siksi on tärkeää saada selville, miten kunnat ja asukkaat näkevät tilanteen ja mitä voidaan pitää realistisena, Wikström toteaa.
Tälle selvitykselle kohdennettiin 30 000 euroa. Kulttuuritoimijoista RKP ohjaa rahaa Espoon Fallåker UF:lle saa 10 000 euroa.
RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että budjettiesityksen eduskuntakäsittelyssä rahaa ohjataan myös toimijoille, jotka vahvistavat Suomen elinvoimaa. Adlercreutz nostaa esiin kulttuuriviennin roolin Suomen kehityksessä ja taloudellisessa tulevaisuudessa.
RKP:n eduskuntaryhmä on turvaamassa Music Finlandin toiminnan jatkumisen Suomen kansainvälisen musiikkiviennin ja luovan elinkeinoelämän kehittämisen parissa. Paikallisista kohteista rahaa saa maantie 11245 eli Kabanovintie Kirkkonummella, joka päällystetään uudelleen.
Kabanovintie on nimetty venäläisen kenraaliluutnantti Sergei Kabanovin mukaan. Hän toimi komentajana Neuvostoliiton Hangon ja Porkkalan sotilastukikohdissa sotien aikana ja sodan jälkeen.
