Suomi jätti tekemättä hallitusta repivästä EU-ehdotuksesta huomautuksen, jonka Ruotsi teki. ”Tässä asiassa on ehkäpä hyvä käydä myös eduskunnassa keskustelua siitä, onko tässä toimittu millä tavalla”, sanoo nyt pääministeri Marin.
Miksi Suomi ei tehnyt kuten Ruotsi, joka jätti EU-komission ehdottamasta ennallistamisasetuksesta niin sanotun toissijaisuushuomautuksen? Oppositiopuolue kokoomuksen mielestä hallitus teki tässä merkittävän virheen Suomen vaikuttamistyössä.
Pääministeri Sanna Marin (sd) joutui vastaamaan kysymykseen eduskunnan kyselytunnilla.
Komissio antoi kesällä asetusesityksen luonnon ennallistamiseksi EU-alueella. Kriitikoiden mukaan se puuttuu liikaa Suomen kansalliseen päätäntävaltaan metsien talouskäytöstä ja tulee Suomelle kohtuuttoman kalliiksi.
Eduskunnassa hallituksen rivit ovat revenneet ympäristövaliokunnassa ja talousvaliokunnassa, jotka ovat asettuneet lausunnoissaan valtioneuvoston kantaa kriittisemmälle linjalle. Valiokuntien mukaan valtioneuvoston kannasta poiketen Suomen tulee vastustaa asetusta ehdotetussa muodossaan.
Kansallisilla parlamenteilla on tietty määräaika esittää komissiolle huomautus, jos komission lainsäädäntöaloite on jäsenmaan mielestä vastoin toissijaisuusperiaatetta, joka turvaa jäsenvaltioiden mahdollisuudet tehdä päätöksiä.
duskunnan suuren valiokunnan jäsen Pia Kauma (kok) ihmetteli, miten on mahdollista, että Ruotsi on pystynyt jättämään tämän muistutuksen ajoissa, mutta Suomi ei. EU-asioiden suuri valiokunta päättää ennallistamisasetukseen Suomen eduskunnan linjan.
”Itselleni järkytys suuressa valiokunnassa oli suuri parisen viikkoa sitten, kun meille sanottiin, että Suomen aikaikkuna on umpeutunut. Emme enää voi jättää muistutusta tästä asiasta. Miten vastaatte tähän? Miten Suomi sitten vaikuttaa, kun aikaikkuna on jo mennyt umpeen?” Kauma ihmetteli kyselytunnilla torstaina.
”Kesällä olisi pitänyt tehdä töitä!” huudahti kansanedustaja Timo Heinonen (kok).
Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok) huomauttaa Twitterissä, että hallitus antoi asiaa koskevan U-kirjeen eduskunnalle vasta päivä ennen toissijaisuushuomautuksen aikarajan umpeutumista ja esti eduskunnalta tämän keinon käytön.
”Ruotsin parlamentti teki toissijaisuushuomautuksen asetusta koskien. Suomen eduskunta ei tehnyt, koska valtioneuvosto ei saanut kantaa muodostettua. Näin tämä mahdollisuus menetettiin, eikä eduskunta voinut aidosti edes harkita tuon keinon käyttöä”, Sirén tviittaa.
Valtioneuvoston U-kirjelmä on päivätty 22. syyskuuta. Euroopan komission ehdotus tuli 22. kesäkuuta.
Sanna Marin vetoaa eduskunnan vastuuseen
Pääministeri Marin korosti, että ennallistamisasetus tulee koskettamaan myös Ruotsia. Hän viittasi eduskunnan vastuuseen valvonnassa.
”Mitä tulee tähän toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvontaan Suomessa, niin EU:n perussopimusten mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvonta on jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille kuuluva tehtävä. Täällä Suomessa se kuuluu eduskunnan käsiin. Eduskunnan ja suuren valiokunnan työjärjestykset sisältävät selkeät toimintasäännöt siitä, miten eduskunta voi sille kuuluvaa itsenäistä oikeutta käyttää. Eduskunta voi siis aina toimia tässä toissijaisuusvalvonnassa täysin itsenäisesti ja oma-aloitteisesti, eikä sen tarvitse odottaa valtioneuvoston kirjelmiä tältä osin”, Marin sanoi eduskunnassa.
”Tässä eduskunnalla on merkittävä rooli, ja eduskunta voi aina tuota oikeutta ja roolia käyttää, ja tässä asiassa on ehkäpä hyvä käydä myös eduskunnassa keskustelua siitä, onko tässä toimittu millä tavalla.”
Pääministerin mukaan valtioneuvosto kuitenkin seuraa jatkuvasti toissijaisuusperiaatteen toteutumista ehdotuksen käsittelyn edetessä.
”Tähän toissijaisuusperiaatteeseen liittyvät Suomen kannat voidaan nostaa esiin neuvostossa myös missä tahansa lainsäädäntöprosessin myöhemmässä vaiheessa, riippumatta siitä, onko kahdeksan viikon määräaika päättynyt tai onko perusteltua lausuntoa annettu.”
Hallitus vaikuttaa ”kaikin mahdollisin keinoin”
Marinin mukaan asetusehdotukseen pyritään nyt vaikuttamaan ”kaikin mahdollisin keinoin” ja jos Suomi ei saa vaikutettua riittävästi, Suomi voi äänestää ehdotusta vastaan.
”Hallitus tekee sitä aktiivisesti virkamiestasolla, ministeritasolla, ja myös minä olen puhunut tästä asiasta useaan otteeseen muun muassa komission puheenjohtajan kanssa. Eli me pyrimme vaikuttamaan tähän sisältöön kaikin mahdollisin keinoin.”
”Mikäli sitten on niin, että tämän neuvottelun jälkeen, jota EU:ssa käydään, tämä kokonaisuus ei ole riittävän hyvä Suomen näkökulmasta, niin me voimme aina tehdä sen arvion ja päätöksen, että me äänestämme sitä asetusta vastaan.”
Marin kertoi vierailevansa pian Itävallassa, jolla on yhtymäkohtia Suomen kanssa metsäpolitiikassa. Marin uskoi, että ennallistamisasetus nousee vierailulla esiin.
Hallituksen kanta ”hyvin kriittinen”
Pääministerin mukaan hallituksen kanta asetusehdotukseen on ”hyvin kriittinen”, mutta Suomen kantaa on mahdollista eduskuntakäsittelyssä entisestäänkin tiukentaa.
”Mutta me suhtaudumme siis hyvin kriittisesti tähän ennallistamiskokonaisuuteen. Me haluamme varmistaa, että kustannukset Suomelle eivät ole liian isoja. Siellä on tiettyjä kysymyksiä erityisesti esimerkiksi metsien käyttöön liittyen, joita me emme voi tällaisenaan hyväksyä, ja nyt me pyrimme vaikuttamaan siihen, että tämä asetus kokonaisuudessaan muodostuisi paremmaksi.”
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) huomautti, että pari viikkoa sitten perustettiin metsäisten EU-maiden ryhmän.
”Siinä ovat virallisesti tällä hetkellä mukana Suomen lisäksi Itävalta, Ruotsi ja Slovenia, ja pyrimme siihen saamaan lisää muitakin metsäisiä EU-maita. Olemme kiihdyttäneet tätä metsiin liittyvää edunvalvontaa. EU:ssa pitää ymmärtää, että metsät ovat ratkaisu, ei ongelma”, Kurvinen sanoi.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr) kommentoi aiemmin Helsingin Sanomille, ettei Suomen liittymisestä metsäryhmään ollut sovittu hallituksen kesken.
Juttu julkaistu alun perin Uudessa Suomessa.