IT-rahoituskriisi voi lykätä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aloitusta vuodella

Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma ja Mia Laiho ovat tänään 19.1.2022 jättäneet kirjallisen kysymyksen hallitukselle liittyen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ICT-järjestelmien muutostöiden rahoitukseen.

ICT-järjestelmät ovat nykyaikaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen runko. Lähes kaikki toiminta pohjautuu niihin. Erityisesti Länsi-Uudellamaalla muutostyötä on paljon, koska alueella joudutaan yhdistämään usean kunnan erilaisia toimintatapoja, prosesseja, järjestelmiä ja palveluita uuden toimijan alle. Suurimpana ongelmana ICT-järjestelmien yhteensovittamisessa edustajat näkevät puutteellisen rahoituksen sekä liian tiukaksi viritetyn aikataulun.

”Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ICT-investointien rahoitustarpeen on arvioitu olevan 61,7 miljoonaa euroa. Rahoitusta kuitenkin myönnettiin ainoastaan 12,6 miljoonaa euroa eli noin 20 prosenttia tarpeesta. Tällä tasolla alueella ei ole oman arvionsa mukaan kykyä ottaa vastuulleen kunnista ja kuntayhtymistä siirtyvää palvelutuotantoa aikataulun mukaisesti 1.1.2023. Tämä akuutti ja suuri ongelma on saatava ratkaistuksi, jottei aloitus tyssää heti alkumetreille, sanoo Pia Kauma.

Yhtenä suurena haasteena edustajat näkevät koko sote-uudistuksen liian tiukan aikataulun. Huolta herättää myös rahoitusvajeen vaikutus potilasturvallisuuteen ja palvelujen jatkuvuuteen.

”SOTE-uudistuksen aikataulun tiukkuus on ollut koko ajan tiedossa. Onkin käsittämätöntä, että kovan aikataulupaineen lisäksi pakollisia tietojärjestelmien muutostöitä ja alueiden erilaisia lähtötilanteita ei ole huomioitu rahoituksessa. Miten varmistutaan siitä etteivät ihmisten palvelut ja potilasturvallisuus vaarannu ja hoitohenkilökunta saa palkkansa ajallaan, jos edes välttämättömiin muutostöihin ei ole rahoitusta?”, ihmettelee Mia Laiho

”Tässä tilanteessa on hyvä nostaa käsi ylös virheen merkiksi ja järjestää Länsi-Uudenmaan lähes 500 000 asukkaalle riittävä lisärahoitus ICT-investointeihin. Eikä Länsi-Uusimaa suinkaan ole edes ainoa, vaan samankaltaisia ongelmia on myös muilla alueilla.  Rahoitus täytyy saada järjestymään pikimmiten, jotta hyvinvointialueiden lakisääteiset tehtävät ylipäänsä voidaan järjestää siirtymäkauden aikana ja sen jälkeen”, päättää Kauma.

Jaa tämä artikkeli somessa:
TwitterFacebookLinkedIn