Kansanedustajat Inka Hopsu (vihr.) ja Pia Kauma (kok.) Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta ovat huolissaan naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisestä koronapandemian aikana. He puhuivat aiheesta Etyj-webinaarissa keskiviikkona.
Verkkoseminaarissa kansanedustajat Etyj-maista vaihtoivat parhaita käytäntöjä ja kokemuksia siitä, miten lainsäädännössä voidaan hyödyntää tutkimustietoa naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Sekä Hopsun että Kauman puheenvuoroissa nousi esiin myös huoli Turkin ilmoituksesta irtautua Istanbulin sopimuksesta, jonka tarkoituksena on suojella naisia kaikelta väkivallalta. Sopimus antaa konkreettisia ohjeita siitä, miten valtioiden pitää varmistaa uhrien oikeuksien toteutuminen ja taata, että väkivallan tekijät joutuvat vastuuseen
”Lainsäätäjinä velvollisuutemme on perustaa päätöksemme tosiasioihin, ja tiedot ovat hyvin selkeitä. Esimerkiksi Turkissa We Will Stop Femicide -foorumi raportoi, että viime vuonna maassa tehtiin 300 naismurhaa. Nämä luvut eivät tue yleissopimuksesta vetäytymistä, vaan niiden pitäisi päinvastoin toimia todisteena lainsäädännön vahvistamiseksi entisestään”, Hopsu totesi.
Hän muistutti myös, että vaikka kyseessä on Euroopan neuvoston yleissopimus, mikä tahansa maa voi liittyä siihen.
”Kannustan teitä kaikkia viemään tämän viestin mukaanne kotiin”.
Parlamenteista painetta muutoksiin
Kauma kertoi puheenvuorossaan, että lehtitietojen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyi pandemian aikana Ranskassa 25 prosenttia, Isossa-Britanniassa yhdeksän ja Suomessa kuusi prosenttia.
”Lähes puolet kaikista yli 15-vuotiaisista suomalaisnaisista on kokenut jonkinlaista väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Olen itse pitänyt esillä pakkoavioliittoja. Istanbulin sopimuksen 37 artiklasta huolimatta Suomessa ei ole erillistä lainsäädäntöä pakkoavioliittojen kieltämiseksi. Viranomaiset väittävät, että asia hoituu muulla lainsäädännöllä, mutta todisteet osoittavat, että näin ei ole. Avioliittoa ei ole esimerkiksi mahdollista mitätöidä, mikä voi saattaa jotkut naiset vakavaan vaaraan. Lainsäädännössämme ei myöskään tunnusteta muita kuin laillisia avioliittoja, vaikka vaihtoehtoiset avioliittojärjestelyt ovat joissakin kulttuureissa yhtä sitovia kuin lailliset”, hän mainitsi.
Parlamentit voivat kirittää hallituksiaan nopeampaan muutostahtiin. Esimerkiksi Suomessa paine Istanbulin sopimuksen ratifiointiin vuonna 2015 tuli nimenomaan eduskunnasta, ja kansanedustajat ovat yhteisellä tahdollaan lisänneet myös ensi- ja turvakotien rahoitusta budjettikäsittelyn yhteydessä.
Joint event Preventing Combating Violence against Women -webinaarin järjestivät Etyjin parlamentaarinen yleiskokous, Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto Odihr ja Etyjin sihteeristö.