Kirjoitus julkaistu Länsiväylässä 3.7.2013
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan 62 000 – 94 000 peruskoululaista ja 12000 – 18000 lukiolaista altistuu päivittäin kosteus- tai homevaurioille. Välitöntä korjaustarvetta on arviolta jopa 1200 suomalaisessa koulussa.
Ongelma on tuttu Espoossakin. Kosteusongelmia on viime kuukausina ollut muun muassa Veräjäpellon, Kirstin ja Auroran kouluissa. Tapiolan yläkoulu väisti homeen alta Poliisiopiston tiloihin, mutta nyt myös tämä väistötila on osoittautunut kosteusongelmaiseksi.
Lista koulujen ja päiväkotien tulevista peruskorjauksista on pitkä ja se todennäköisesti vielä kasvaa. Tällä hetkellä korjaamme kouluja noin kahden koulun vuosivauhdilla, mutta jatkossa olisi hyvä päästä kolmen koulun peruskorjaustahtiin. Se tarkoittaisi keskimäärin 25 miljoonaa lisäeuroa vuodessa. Tahtia tulisi nopeuttaa etenkin nyt, kun talous käy hitailla kierroksilla. Rakennuskustannustaso on matalampi, ja samalla parantaisimme työllisyyttä.
Korjaaminen on kallista monesta syystä. Yksi ongelma on se, että nykyisellään suunnitteluun menee peräti 2-3 vuotta ja toteutukseen toiset kolme. On selvää, että tätä prosessia on tavalla toisella nopeutettava ja joustavoitettava. On kallista ja epäinhimillistä pitää lapsia ja henkilökuntaa tiloissa, joissa ihmiset sairastuvat.
Kustannuksia aiheutuu myös väistötiloista. Parakkien ja muiden koulujen lisäksi väistöön voidaan käyttää tyhjiä toimistotiloja, mutta niiden muuntaminen on nykyisellään kallista. Esimerkiksi Tapiolan yläkoululle on kaavailtu yhdeksi vaihtoehdoksi Tietäjäntiellä olevaa toimistotilaa, jonka muuntokustannuksiin menisi arviolta 8 miljoonaa euroa.
Ja entä upouudet koulumme? Rakentamisen laadussa ja kaupungin toimintatavoissa on selviä puutteita. Kun korjaustoimissa on lintsattu, joissakin kouluissa ovat ensimmäiset korjaustoimet edessä jo muutaman vuoden käytön jälkeen. Meillä tuleekin olla selkeä kunnossapito-ohjelma, jonka avulla rakennuskannastamme pidetään parempaa huolta. Ja miksi kaupungin itse pitäisi omistaa kaikki rakennukset? Ruotsissa kunnat ovat myyneet koulurakennuksia yrityksille ja kaupunki vuokraa tilat.
Juuri päivitetyssä strategiassa Espoo on viiden kaupunkikeskuksen kaupunki, joka toimii asukas- ja asiakaslähtöisesti. Tämän tulee näkyä myös kouluissa ja päiväkodeissa siten, että lasten ja henkilökunnan terveys ja turvallisuus ovat ykkösasioita. Koulujen siirtotilat pitää ensisijaisesti aina hakea siltä suuralueelta, jolla koulu sijaitsee. Näin pidämme asukkaiden arjen sujuvana ja ihmiset terveinä myös silloin, kun koulurakennus on sairastunut.
Pia Kauma
Valtuustoryhmän pj. (Kok)
Sanna Lauslahti
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj. (Kok)