Valinta oli yksimielinen eikä vastaehdokkaita asetettu.
Etyjin parlamentaarinen yleiskokous valitsi kansanedustaja Pia Kauman (kok.) jatkamaan yleiskokouksen puheenjohtajana.
Kokous järjestettiin Romanian Bukarestissa. Kauman nauttima tuki oli parlamentaarikoiden keskuudessa niin laajaa, ettei vastaehdokkaita asetettu.
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
– Myös konservatiivit ja puolueryhmien vasen laita tukivat ehdokkuuttani, mihin olen erityisen tyytyväinen, Kauma sanoo.
Yleiskokouksen pääaiheet olivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Moldovan tilanne ja Lähi-idän konflikti heijastusvaikutuksineen.
– Haluan olla toiminnassani inklusiivinen. Monissa maissa vallitsee tällä hetkellä polarisoitunut poliittinen ilmapiiri, joten on tärkeää keskustella turvallisuuskysymyksistä yhdessä, kaikki poliittiset ryhmät mukaan ottaen, Kauma sanoo.
Kokouksessa räiskyviä puheenvuoroja Lähi-idän tilanteesta
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Etykin Helsingin päätösasiakirjasta, ja Suomesta tulee hallitustenvälisen Etyjin puheenjohtaja.
– Minun ja ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) muodostama puheenjohtajuustandem tulee pitämään keskiössä tarvetta kunnioittaa Helsingissä 1975 sovittuja yhteisiä periaatteita, Kauma sanoi kiitospuheessaan yleiskokoukselle.
Tiistain täysistunnossa käytiin debatti Lähi-idän tilanteesta, ja myös Etyjin kumppanimaa Israelin parlamentti Knesset käytti keskustelussa puheenvuoron.
– Israelin ja Hamasin välinen sota sekä riskit sen laajenemisesta ovat tällä hetkellä poliitikkojen keskeinen huolenaihe, mikä näkyi paikoin tunteikkaina ja jopa räiskyvinä puheenvuoroina. Tulemme jatkamaan Lähi-idän tilanteen seuraamista yleiskokouksessa, Kauma kertoo.
Venäjä yrittää kaapata narratiivin itselleen
Bukarestin täysistuntoon osallistui 225 parlamentaarikkoa eri puolilta Etyj-aluetta. Isäntämaa Romania ei myöntänyt Venäjän ja Valko-Venäjän parlamentaarikoille viisumeita, joten näiden maiden edustajia ei ollut paikalla kokouksessa.
Venäjän duuma ilmoitti keskiviikkona lausunnossa jäädyttävänsä osallistumisensa Etyjin yleiskokoukseen.
– Tämä oli Venäjän tapa kääntää narratiivi itselleen edulliseksi. Venäjä protestoi päätöksellään sitä, että sen parlamentaarikot eivät saaneet viisumeita Bukarestin kokoukseen eivätkä moniin aikaisempiinkaan istuntoihin. Venäjän delegaatio ei todennäköisesti tule saamaan viisumeita syyskokoukseemmekaan Dublinissa lokakuun alussa. Kaikki jäsenmaat kutsutaan kokouksiimme, mutta on isäntävaltion päätäntävallassa, kenelle viisumit myönnetään, Kauma kuvailee.
Juttu julkaistu alun perin Verkkouutisissa.