Mikäli Etyjiä ei olisi, se olisi keksittävä uudelleen.
EUROOPAN turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin niin kutsuttu Helsingin henki on kadoksissa jäsenmaiden ollessa sodassa keskenään (HS 1.12.). Tästä esimerkkinä Etyjin puheenjohtajamaa Puola esti äskettäin Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin pääsyn Lodzin ulkoministerikokoukseen.
Kriisi on todellinen, ja se oli todettavissa myös viikkoa aiemmin pidetyssä Etyjin parlamentaarikkojen yleiskokouksessa Varsovassa. Kokouksessa oli esillä sääntömuutosesitys, jossa osallistujamaa voitaisiin pidättää yleiskokouksen toiminnasta, mikäli se rikkoo räikeästi Etyjin yleisasiakirjan perusperiaatteita.
KESKUSTELUISSA kävi ilmi, että 57 osallistujamaan parlamentaarikkojen kesken on eri näkemyksiä muutosesityksestä. Joidenkin mielestä järjestön alkuperäinen tarkoitus liennyttää kriisejä voisi vesittyä kokonaan, mikäli sääntömuutoksen jälkeen yleiskokouksen toiminnan piiriin jäisi vain samanhenkisiä maita keskustelemaan toistensa kanssa. Osallistujamaan sulkeminen ulkopuolelle voisi myös lisätä katkeruuden ja koston kierrettä.
Todettiin myös, että perusperiaatteiden rikkojalta voi osallistumisen käytännön tasolla evätä jo nyt siten, että kokouksen järjestäjämaa ei myönnä viisumeja. Näin toimittiin esimerkiksi viime kesänä Britanniassa. Toiset taas pitivät ehdottoman välttämättömänä perusperiaatteiden rikkojan eli Venäjän ulkopuolelle sulkemista.
ETYJIIN voidaan olla perustellustikin pettyneitä, kun Venäjän hyökkäystä ei viime helmikuussa onnistuttu estämään. Mutta ei sitä onnistunut estämään mikään muukaan järjestö, taho tai henkilö. Lännessä laajastikin haluttiin uskoa siihen, että rauha säilyy Euroopassa, kunhan vain tehdään kaupallista yhteistyötä ja rakennetaan keskinäistä energiariippuvuutta. On myös muistettava, että Etyj on maailman suurin alueellinen turvallisuusjärjestö ja että Ukrainan lisäksi sen alueilla voidaan tarvita paikallisia operaatioita ja liennytystä muillakin poliittisesti jopa räjähdysherkillä alueilla, kuten Keski-Aasiassa ja Länsi-Balkanilla.
Etyj luotiin kylmän sodan loppumisen vauhdittamiseksi lähes 50 vuotta sitten. Vuonna 2025 Suomi on Etyjin puheenjohtajamaa, ja siihen mennessä järjestön on pystyttävä luomaan nahkansa uudelleen ja opittava nykyisestä kriisistä.
JUURI nyt tärkeintä on saada sota loppumaan. Venäjä on vuosien saatossa osoittanut kunnioittavansa vain aseellista voimaa. Sen vuoksi länsimaiden, Suomi mukaan lukien, on tuettava Ukrainaa edelleen aseellisesti ja muilla tavoin, jotta hyökkääjä saadaan tungetuksi maan rajojen ulkopuolelle.
On vain ja ainoastaan Ukrainan päätöksestä kiinni, milloin on jälleen dialogin aika. Ennen pitkää edessä ovat tulitauko ja toivottavasti myös rauhanneuvottelut. Ja siinä tilanteessa Etyjin on oltava valmiina ojentamaan auttava kätensä. Mikäli Etyjiä ei olisi, se olisi keksittävä uudelleen.
Pia Kauma
kansanedustaja (kok)
Etyjin yleiskokouksen varapuheenjohtaja vuosina 2021–2024
Espoo
Juttu julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa.