Espoossa esitetään nyt yllättäen ja kiireellisellä aikataululla siirtymistä sosiaali- ja terveydenhuollon Apotti-tietojärjestelmään, vaikka vuonna 2013 Espoon valtuusto hylkäsi sen yksimielisesti. Syinä olivat kohtuuttoman suuret kustannukset, sote-uudistuksen epäselvä tilanne sekä pelko siitä, että liittyminen antaisi monopoliaseman suurelle, ei-kotimaiselle toimijalle.
Yhdelle yritykselle tulisi täysi kontrolli koko käyttöjärjestelmään ja sen kaikkiin osatoimintoihin. Samalla se olisi ”avoin piikki” laskuttaa julkista toimijaa. Apotin hinta oli jo silloin yli 400 miljoonaa euroa, minkä jälkeen summa on kaksinkertaistunut, kun mukaan lasketaan sitä käyttäneiden työntekijöiden valtava työpanos.
Espoon liittymistä Apottiin perustellaan nyt sillä, että se on käytössä jo joissakin Uudenmaan kunnissa. Esimerkiksi Vantaalla Apottiin siirryttiin toukokuussa 2019. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa Apotin käyttöä oli tarkoitus laajentaa edelleen kuluvan kevään lopulla, mutta tästä luovuttiin koronakriisin takia.
Apottia on kuvattu käyttäjän kannalta vanhanaikaiseksi ja kankeaksi. Esimerkiksi lääkkeiden määrääminen vie aikaa. Käyttöjärjestelmä kokonaisuutena on sekava ja työläs. Esimerkiksi Vantaalla haastatellut noin 800 sosiaali- ja terveystoimen ammattilaista antoivat järjestelmälle tyrmäävät arvosanat neljä kuukautta järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Samaa palautetta on kantautunut edelleen.
Myös ulkomailta kerrotaan huonoa. Apotin taustalla oleva Epic ei ole listattuna Englannin terveydenhuolto-organisaation (NHS) tällä hetkellä julkistetussa toimijajoukossa. Myös Tanskassa järjestelmään ollaan avoimen tyytymättömiä.
Syyksi nopeutetulle aikataululle Espoossa sanotaan, että Apotin hankintasopimuksen määräaika on umpeutumassa eikä siihen enää pääse mukaan, jos nyt ei tehdä päätöstä.
Mielestämme on naiivia ajatella, etteikö Espoon kaltainen suuri asiakas ja maksaja voisi liittyä Apotti-kokonaisuuteen myös myöhemmin. Kehittämällä nykyistä järjestelmää voitaisiin hyvin jatkaa jonkin aikaa.
Yksi vaihtoehto olisi ottaa kehittämisen seuraaviin vaiheisiin vaihtoehtoisesti kotimaisia toimijoita. Suomalaisen potilastietojärjestelmän voisi kehittää vientituotteeksi asti. Tässä epävarmassa muutostilanteessa ei kannata panna rahaa järjestelmään, joka betonoisi Espoon vuosikausiksi eteenpäin yhden it-jätin talutusnuoraan.
Meidän tulee valita järjestelmä, joka sujuvoittaa henkilökunnan työtä eikä hankaloita sitä. On vastuutonta tuoda tällainen valtavan kallis investointihanke kiireellä ja vajavaisin tiedoin.
Koronakriisi myös hankaloittaa merkittävästi kuntien taloutta. Maan poikkeustila ei ole oikea ajankohta tehdä näin suurta päätöstä.
HS 27.3.2020