Kirjoitus julkaistu Kauppalehden debattiosiossa 3.9.2013
Kauppalehden mukaan Suomi jäi vihoviimeiselle sijalle 22 maan laatuselvityksessä (KL 13.8.2013). American Society for Qualityn viime kevään tutkimuksessa yritysjohtajille esitettiin 33 kysymystä laadun strategisesta merkityksestä, laatujohtamisesta sekä erilaisten laatutyökalujen käytöstä organisaatiossa. Kyselyyn osallistui eri puolilta maailmaa 2000 yritystä, joista suomalaisia oli 151.
Onko suomalainen laatu vain muisto menneisyydestä sekä myytti, joka ei pidä paikkaansa? Se tulee mieleen, kun raporttia selaa tarkemmin ja siitä käy ilmi, että esimerkiksi Saksa loistaa eurooppalaisena maana myös laadussa lähes kaikilla mittareilla. Myös Alankomaat pärjäsi hyvin, samoin Kiina ja Yhdysvallat.
Kun yrityksille esitettiin väittämä, jonka mukaan asiakkaan merkitys laadun määrittäjänä on kaikkein tärkein, vain 46 prosenttia suomalaisista vastaajista oli samaa mieltä. Saksalaisista tätä mieltä oli 72 prosenttia.
Suomen huono tulos vertailussa selittyy osittain sillä, että meillä laadusta ei enää puhuta laadun nimellä, vaan asiaa arvioidaan prosessien sujuvuuden, toimitusvarmuuden tai työtapaturmien määrän kannalta. Liian usein näilläkin mittareilla arvioituna asiakkaan kokema laatu on silti jotain aivan muuta kuin sen pitäisi olla. On hyvin tavallista kuvitella, että jos asiakkaalle luvatusta toimitusajasta pidetään kiinni, se riittää laadun takeeksi, vaikka asiakkaan haluama toimitusaika olisi ollut aivan toinen.
Toinen kuvitelma on se, että tuotetta tai palvelua ei tarvitse markkinoida, koska hyvä tuote myy itse itsensä. ”Laatuhan on meille itsestäänselvyys, jota osattiin tehdä jo 30 vuotta sitten”, sanovat monet. Ehkä niin, mutta kyllä ne nykyään Kiinassakin osaavat.
Yrityksissä perätään nyt aivan aiheellisesti hallituksen päättäväisyyttä rakenneuudistuksissa ja työmarkkinoiden joustavuudessa. Joskus näitä keskusteluja kuunnellessa tulee kuitenkin mieleen, että myös yritysjohtajien itsensä kannattaisi mennä peilin eteen ja kysyä: Osaanko toimittaa asiakkaalle sitä, mitä hän haluaa ja sillä hinnalla, jonka hän on valmis maksamaan? Olemmeko uudistuneet tarpeeksi ajoissa? Sekin kun on osa laatua.
Kymmenen vuoden aikana Suomesta on lähtenyt yli satatuhatta teollista työpaikkaa muualle. Ainoa syy ei ole se, että työn ja energian hinta on meillä liian kova. Saksa on tällä hetkellä selvä Euroopan veturi, koska siellä yritysjohtajat ovat ymmärtäneet, että niiden itsekin täytyy uudistaa toimintaa ja pyrkiä koko ajan parempaan. Kunpa meilläkin pian herättäisiin tähän todellisuuteen.
Pia Kauma
kansanedustaja, kok.
Espoo