Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt kirjallisen kysymyksen pakkoavioliitoista. Suomessa avioliittoon pakottaminen voi nykyisin tulla rangaistavaksi ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena.
– Pakkoavioliitot näkyvät yhä selvemmin viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen työssä. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kesäkuussa julkaisusta puolivuotiskatsauksesta (1.1.—30.6.2019) käy ilmi, että pakkoavioliittoon liittyvän ihmiskaupan uhreja on jakson aikana tavattu 12, kysymyksessä todetaan.
Luku on luultavasti suurempi, koska pakottaminen on asianomistajarikos.
– Suomessa tyypillinen tilanne on, että maahanmuuttajataustainen tyttö naitetaan ulkomailla asuvan miehen kanssa. On havaittu, että pakkoavioliiton taustalla saattaa olla esimerkiksi oleskeluluvan saaminen. Pahimmillaan kyse on ihmiskaupasta, Pia Kauma katsoo.
– Pakkoavioliitto on haasteellinen tunnistaa. Ihmiskaupan yleiset muodot voivat ilmetä muun rikostutkinnan ohessa, mutta pakkoavioliitto ei ilmene poliisille kuin muiden toimijoiden ilmiantamana.
– Pakkoavioliittotapauksissa on usein haastavaa saada riittävästi näyttöä. Pakkoavioliittoon liittyy usein uhkaa ja painostusta. Esimerkiksi kunniaväkivallan pelko, alhainen yhteiskunnallinen asema, suvun tai yhteisön painostus, väkivalta tai sen uhka sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti riippuvainen asema ovat kaikki asioita, jotka voivat altistaa henkilön pakkoavioliitolle ja estää avioliitosta irtautumisen.
Kysymyksessä huomautetaan, että Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi velvoittaa Suomea ryhtymään toimenpiteisiin.
Verkkouutiset: JUHA-PEKKA TIKKA | 24.09.2019 |