Tarinani

Joensuusta Pariisin ja Helsingin kautta Espooseen

Synnyin vuonna 1966 joensuulaiseen perheeseen, jossa oli isä, äiti ja kolme lasta. Minä olin keskimmäinen. Olen aina ollut utelias oppimaan uutta, joten  pärjäsin koulussa aika hyvin. Harrastin viulun- ja pianonsoittoa, ja kaikki vapaa-aikani kului musiikkiopistolla tunneilla ja orkesteriharjoituksissa. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen vuonna 1985 minulla oli vaikeuksia päättää, missä halusin opiskella. Sain ASLA–Fullbright -stipendin Yhdysvaltoihin, mutta näin jälkikäteen harmittelen, että en käyttänyt sitä. Sen sijaan aloitin opiskelut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Aika nopeasti kuitenkin huomasin, ettei se silloin vielä tuntunut omalta jutulta, ja opinnot jäivät kesken. Politiikka tuntui etäiseltä ja likaiseltakin. Halusin pysytellä mahdollisimman kaukana siitä. Seuraavana vuonna aloitin opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa, ja valmistuin sieltä vuonna 1990 laskentatoimi pääaineena. Yhden vuoden opiskelin Helsingin Kauppakorkeakoulun vaihdossa Pariisissa. Jäin tämän jälkeen vielä vuodeksi töihin Pariisiin eli olin siellä ajan 1989-91.

Työnteko ja toimeliaisuus on ollut aina luontevaa

Olen oikeastaan koko ikäni tehnyt töitä. Jo yläkouluikäisenä 1980-luvulla kirjoittelin ensin vanhempieni arkkitehtitoimistossa rakennusselityksiä koneella puhtaaksi, sitten pakersin kummisedän tilitoimistossa siivoojana ja paikallisessa ruokakaupassa tuotteiden hinnoittelijana.  Aina jotakin. Ekonomiopintojen alkuvaiheessa tein kirjanpitäjän ja reskontranhoitajan töitä, ja pian pääsin  muihin taloushallinnon tehtäviin. Pikku hiljaa päätin, että haluaisin sittenkin laajentaa piiriäni ulkomaille. Niinpä kävin Fintran 2-vuotisen vientimarkkinoijakurssin vuosina 1993-95.

1990-luvun alusta 2000-luvun alkuun kaikissa töissäni oli jokin kansainvälinen ulottuvuus. Varsinaisesti kansainvälisen kaupan parissa työskentelin mm. Vaisalassa ja Suunnossa. Olin vuoden verran freelance-toimittajana Yleisradion aamutelevisiossa 2003-2004. Tämän jälkeen olin kotona neljän lapsen kanssa, kunnes vuoden 2005 lopulla minut valittiin toimitusjohtajaksi Laatukeskus Excellence Finlandiin vuonna 2006.

Perheessä neljä lasta

Olen kiitollinen kaikista neljästä lapsestamme. Nykyään kun on niin paljon lapsettomuutta, olen erittäin tietoinen siitä, että lapset ovat lahja, joka saadaan. Eivät mikään meriitti itsessään.   Ensimmäinen lapsemme syntyi, kun olin 27-vuotias, toinen kun olin 30-vuotias, kolmas 37-vuotiaana ja viimeinen, kun olin 38 vuotta. Kaikki ovat syntyneet erilaiseen elämänvaiheeseen, ja kaikki heistä ovat opettaneet minua enemmän kuin yksikään työ. Tämä opetustyö jatkuu edelleen, ja tuskin loppuu ikinä.

Jokaisella poliitikolla on oma tarinansa, miksi juuri hänestä on tullut poliitikko

Neljäs lapsemme oli puolen vuoden ikäinen, kun olin ensimmäistä kertaa ehdolla vaaleissa.  Olin silloin 38-vuotias ja ne olivat vuoden 2004 kunnallisvaalit Espoossa, jonne olimme muuttaneet Helsingistä vuonna 1997.

Jokaisella kansanedustajalla on oma tarinansa, miksi on halunnut lähteä politiikkaan. Minulla kiinnostuksen kohteena oli lastensuojelu ja lapsiperheiden asiat. Olen ollut 2000-luvun alkupuolella parisen vuotta sijaisäitinä ja ajattelin, että haluan muuttaa meidän lastensuojeluamme inhimillisempään suuntaan. Mahdollisimman paljon sijoituksia perheisiin ja kodinomaisiin olosuhteisiin, ja mahdollisimman vähän laitosmaisiin oloihin. Olin myös sitä mieltä – ja olen edelleen – että silloin kun ihmisellä on vakavia ongelmia, hän jää helposti järjestelmän rattaisiin. Omien etujen ajamisessa pitäisi olla vahva juuri silloin, kun ihminen on heikoimmillaan.

Myöhemmin olen saanut huomata, että valitettavasti tämä pätee myös muihin kuin lastensuojelukysymyksiin. Kun sairastuu, joutuu työttömäksi, tulee yllättävä kriisi tai tapahtuu jotain, johon ei juuri sillä hetkellä olisi voimia, pitääkin olla vahva. Kyse ei ole pelkästään rahan tai työvoiman lisäämisestä eri paikkoihin, vaan asenteesta ja inhimillisyydestä. Siitä miten olemme valmiit kohtaamaan toisen ihmisen.

Yhteisten asioiden hoito on tasapainon hakemista eri asioiden kesken.

Vaikka lähdin politiikkaan lasten asiat edellä, myös monet muut asiat ovat tärkeitä. Yhteiskunnassa oleellisinta on hakea tasapaino erilaisten asioiden kesken. Niiden jotka tekevät työtä ja maksavat paljon veroja täytyy tuntea, että heidän rahojaan käytetään vastuullisesti ja tuhlaamatta. Yhtään enempää veroja ei pidä periä kuin on aivan välttämätöntä. Niiden taas, jotka ovat enemmän saamapuolella on koettava, että he ovat turvassa ja heistä huolehditaan.

Siinä se. Tätä olen tekemässä. Olen tyytyväinen, että sain valtuutuksen jatkaa kansanedustajana vielä huhtikuun 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

 

 

 

Pia sosiaalisessa mediassa

Twitter

Ensi kevään vaaleista on tulossa verovaalit. Jos yksi, kokoomukselle lähes ”pyhä” asia pitäisi nimetä, niin työn ja yrittämisen verotus ei saa nousta. Jos sdp haluaa nostaa veroja 5 miljardilla eurolla, on vaikea kuvitella, miten se voitaisiin välttää.

Jos pahuudella olisi kasvot, ne voisivat näyttää tältä. Johdin 2018 Etyjin yleiskokouksen vaalitarkkailua Sarajevossa. Vierailin silloin museossa, joka oli perustettu niiden 8000 bosnialaisen miehen ja pojan muistoksi, jotka Mladicin johdolla murhattiin.

Vihreät on taas ikäihmisen kukkarolla, ja nyt vieläpä sen jälkeen, kun hän on kuollut. Kuolinpesien omaisuutta ei saa sosialisoida! Hoivakodin asukas maksaa jo nyt 85 % nettotuloistaan ympärivuorokautisen hoivan maksuihin. Käyttörahaa jää alle 200 e/kk.

Keskusta yrittää irtautua vasemmistoleimastaan, muttei onnistu. Jos samassa lauseessa haukkuu vasemmistoliiton talouslinjaukset, mutta on valmis yhteistyöhön avoimin mielin, ei tästä voi vetää kuin yhden johtopäätöksen. Keskusta ei ole enää porvaripuolue.

Load More

Facebook

3 days ago

Pia Kauma
Lauantaina ollaan taas liikenteessä! Tulehan moikkaamaan ja juttelemaan, jos satut Leppävaaraan tai Kirkkonummelle.💙 ... See MoreSee Less
View on Facebook

4 days ago

Pia Kauma
SDP:n kaavailema puolustusvero on halpa esirippu, jonka alta paljastuu työn, yrittämisen, omistamisen ja kuluttamisen verotusta.Uusi miljardiluokan verokokonaisuus olisi märkä rätti ihmisten kasvoille:1️⃣ Suomi on pääomaköyhä maa. Suomalaiset ovat köyhempiä kuin pohjoismaalaiset verrokkikumppanimme, ja kotimaisia suuria pääomia, joista kasvu voisi syntyä, on vain vähän. SDP:n ratkaisu? -> verotetaan pääomia lisää!2️⃣ Suomessa työn ja yrittämisen verotus on verrattain korkealla tasolla, ja asiantuntijoiden näkemyksen mukaan ansiotuloverotuksen keventäminen voi maksaa itsensä jopa täysin takaisin, sillä ihmiset tekevät enemmän töitä. SDP:n ratkaisu? -> kiristetään ansiotuloveroja!3️⃣ Suomalaisten kuluttajien luottamus on nousussa, mutta se on edelleen matalalla tasolla. SDP:n ratkaisu? -> nostetaan arvonlisäveroa!Me kokoomuksessa haluamme Suomeen lisää työtä, lisää investointeja ja lisää kasvua. Siksi näiltä ajatuksilta on katkaistava siivet ennen kuin ne pääsevät lentoon. ... See MoreSee Less
View on Facebook

6 days ago

Pia Kauma
Kokoomuksen eduskuntaryhmä kokoustaa huomenna Turussa ja ylihuomenna Salossa. Kokouksen yhteydessä pistetään teltta pystyyn molemmissa kaupungeissa, tervetuloa moikkaamaan ja juttelemaan!💙 ... See MoreSee Less
View on Facebook

6 days ago

Pia Kauma
Hyvät talousuutiset jatkuvat!📈Säästöpankkiryhmä ennustaa Suomen talouskasvuksi tälle vuodelle jopa 2,2 prosenttia. Se olisi paras kasvulukema sitten vuoden 2021, ja nostaisi Suomen aivan Euroopan nopeimpien kasvajien joukkoon! Ennuste perustuu jo toteutuneeseen alkuvuoden kasvuun. Vienti on ennätystasolla, teollisuuden uudet tilaukset ovat kasvussa ja kuluttajien luottamus on palautumassa. Myös työttömyystilanteen ennakoidaan parantuvan pienellä viiveellä.Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin - hallituksen politiikka toimii! ... See MoreSee Less
View on Facebook

2 weeks ago

Pia Kauma
Hallitus on tänään pyytänyt lausuntoja niin sanotusta vastasyntyneiden sijoitustilistä. Hallitusohjelmaan on kirjattu sijoitustilin selvittämisestä. 💼📈Tili on erinomainen ajatus useasta syystä! Tässä niistä muutamia:1️⃣ Valtio sijoittaisi jokaisen vastasyntyneen tilille 300-500 euroa pesämunaksi, joka kasvaa ajan kanssa 2️⃣ Tilille voisi tehdä lisäsijoituksia koska tahansa, mutta varoja voisi nostaa vasta aikuisena 3️⃣ Jokainen lapsi saisi taustasta riippumatta mahdollisuuden sijoittaa, omistaa ja rakentaa vaurautta4️⃣ Jokainen lapsi saisi mahdollisuuden oppia taloustaitoja5️⃣ Suomalaisten omistajuus ja pääoma kasvaisi pitkäjänteisestiMitä mieltä sinä olet vastasyntyneiden sijoitustilistä? ... See MoreSee Less
View on Facebook