Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma vaatii kirjallisessa kysymyksessään, että valtionosuusperusteiden ja tasausjärjestelmän tulee huomioida paremmin kasvukeskuksien kohtaamat tarpeet erityisesti vieraskielisen väestön kasvun osalta. Tällä hetkellä kasvukeskukset ovat maksumiehiä huolimatta siitä, että kasvavat alueet tarvitsevat väestönkasvun haasteiden sekä mahdollisten tulevien sopeutustoimien keskellä entistä enemmän resursseja ja itse keräämiään verotuloja.
Haasteita asettaa erityisesti pääkaupunkisuudella kasvava vieraskielisen väestön kasvava osuus. Espoossa vieraskielisten eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus väestönkasvusta oli 54 prosenttia vuonna 2010, mutta vuonna 2018 jo 72 prosenttia. Ja väestönkasvun on ennakoitu kiihtyvän siten, että vuoteen 2030 tultaessa jo 80 prosenttia Espoon väestönkasvusta olisi vieraskielisiä.
Vaikka väestömäärä kasvaa, kunnallisveron määrä ei kasva tarvetta vastaavasti. Esimerkiksi Espoossa kunnallisveron mediaani eli tyypillinen maksettu kunnallisvero oli vieraskielisellä väestöllä 42 % kotimaankielisten mediaanista. Veronalaista tuloa saaneista vieraskielisistä 60 % maksoi kunnallisveroa, suomalaistaustaisilla vastaavan osuuden ollessa 78 %.
Järjestelmä ei huomioi, miten kunnat joissa on eniten vieraskielisiä asukkaita, ovat myös samalla suurimpia tulopohjan tasaajia. Espoo maksaa valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta muualle Suomeen vuosittain keskimäärin 170 miljoonaa euroa, eli tämä summa vähentää joka vuosi Espoon tarveperusteista laskennallisten valtionosuuksien määrää.
Vieraan kielen ja kulttuuritaustan huomioiminen sekä eriytymisen vähentäminen vaatii kaupungilta tai kunnalta huomattavaa palveluiden monipuolistamista muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä opetus- ja varhaiskasvatuksen palveluiden puolella. On välttämätöntä, että tämä kehityssuunta otetaan laskelmissa huomioon paremmin.