Arvoisat sotiemme veteraanit – hyvät juhlavieraat!
VÄRDERADE KRIGSVETERANDER – BÄSTA FESTPUBLIK!
Tänään – veteraanipäivänä – tulee kuluneeksi 72 vuotta siitä, kun viimeiset saksalaiset sotilaat marssivat pois käsivarren Lapista. Taakse jäi lähes kuuden vuoden mittainen sotien aika ja samalla itsenäisen Suomen raskain vaihe. Talvisota, jatkosota ja Lapin sota merkitsivät suuria kärsimyksiä ja menetyksiä, mutta auttoivat kansakuntamme säilyttämään kaikkein tärkeimmän: itsenäisyyden ja kansanvaltaisen järjestelmämme. Itsenäinen Suomemme täyttää tänä vuonna sata vuotta.
Lapin sodan päättymisen päivää 27. huhtikuuta on vietetty vuodesta 1987 lähtien kansallisena veteraanipäivänä. Sotien jälkeen alkoivat jälleenrakennuksen vuosikymmenet. Sotakorvaukset maksettiin, maa jälleenrakennettiin, ja uudelleen asutettiin yli 400 000 kotinsa menettänyttä. Kovalla työllä, velvollisuudentunnolla, rohkeudella ja sisulla saatiin aikaan hyvinvointiyhteiskunta, jota sotavuosien selviytymiskamppailun aikana oli tuskin osattu edes kuvitella.
Moni veteraani on sanonut sodan aikana tehneensä vain sen, mikä oli tarpeen. Sankarinviittaa ei monikaan halunnut sovitella harteilleen. Silti sen on ansainnut teistä jokainen. Me nuoremmat sukupolvet voimme vain tuntea kiitollisuutta tekemistänne sankariteoista sekä isänmaastamme.
Tämän päivän teemana on Kansallinen Veteraanipäivä – Sinun veteraanipäiväsi. Teeman myötä on haluttu korostaa sitä, että kyseessä on yhteinen juhla – Sinun juhlasi ja meidän kaikkien juhla.
Det själständiga Finland fyller hundra år i december. Årets nationella veterandag firas med temat Nationella Veterandagen – Din Veterandag . Temat inspirerar oss att reflektera kring, vad denna viktiga dag betyder för oss alla. Det är en högtid, som är gemensam för alla finländare. Det innebär, att vi kan leva i ett fritt land i dag, och det innebär, att vi kan vara stolta över den historia som våra veteraner har skrivit.
Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat!
Voi sanoa, että maanpuolustustahto on suomalaisten perimässä. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta kysyy haastateltavilta vuosittain, että ”jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta”. Viime syksynä kysymykseen vastasi myöntävästi 71 prosenttia haastatelluista, kun vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 78 prosenttia. Lukema oli hieman laskussa, mutta 2000-luvulla myönteisten vastausten määrä ei ole kertaakaan laskenut alle 71 prosentin.
Maanpuolustustahdolle luovat hyvän perustan erityisesti asevelvollisuus ja varusmiespalveluksen suorittaminen. Asevelvollisuuden kannatushan on vain kasvanut viime vuosina. Äsken mainitsemassani tutkimuksessa neljä viidesosaa tuki nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää, mikä oli korkein lukema sitten vuoden 2003. Ammattiarmeijaan perustuvaa mallia tuki vain kuusi prosenttia.
Vi finländare värderar högt vårt lands förvarsvilja. Mer än 70 (sjuttio) procent av oss säger, att om någon skulle attackera vårt land, borde vi försvara oss beväpnade, även om vi inte kunde vara säkra på, att det blir positivt slutresultat. Därför är det viktigt, att Försvarsmakten kan garanteras resurser så, att kvaliteten på värnplikt och utbildning hålls på en hög nivå.
Hyvät juhlavieraat,
Suuresti arvostettu sotaveteraani, jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth muistutti usein päättäjiä ja meitä suomalaisilla sanomalla ”Ei koskaan enää yksin!”
Pidän tuota lausumaa erittäin tärkeänä. Suomi ei koskaan saa enää joutua tilanteeseen, jossa olemme yksin. Vaikka saimme talvisodassa paljon myötätuntoa erityisesti Ruotsista ja vaikka sotaan lähteneiden ja suomalaisten rinnalla taistelleiden vapaaehtoisten merkitystä ei voi vähätellä, jäimme kansakuntana kuitenkin yksin. Muut valtiot eivät tulleet tueksemme. Myös aseiden ja kalustojen hankinta oli vaikeaa.
Yksin jäämisen uhka ja maantieteellinen sijaintimme kaukana pohjoisessa ovat jo sellaisinaan riittävä syy sille, että meidän on aktiivisesti hakeuduttava kansainvälisiin organisaatioihin. Ja sitä me olemme tehneetkin. Yli 50 000 suomalaista on vuosien saatossa palvelut maamme rajojen ulkopuolella niin YK:n, EU:n, Naton kuin Etyjinkin johtamissa operaatioissa.
Den uppskattade krigsveteranen och Generalen av infanteriet Adolf Ehrnrooth påminde ofta beslutsfattarna om, att Finland aldrig igen får lämnas ensamt. Därför är det viktigt för oss att söka internationellt samarbete. I dag är den internationella krishanteringen en av Försvarsmaktens huvudsakliga uppgifter tillsammans med det att den försäkrar vårt regionala försvar och tryggar vår regionala okränkbarhet.
Hyvät naiset ja herrat, Mina damer och herrar!
Turvallisuuspoliittinen tilanne on taas kiristynyt eri puolilla maailmaa. Syyrian sota jatkuu jo seitsemättä vuotta, ja Pohjois-Korea pitää muuta maailmaa jännityksessä ohjuskokeillaan. Nämä ovat kaukana olevia maita, mutta kuitenkin lähellä, koska tapahtumien seurannaisvaikutukset tuntuvat myös täällä Euroopassa. Valitettavasti myös viattomiin uhreihin kohdistuvat terroriteot, joista äskettäin yksi Tukholmassa, ovat tulleet yhä lähemmäksi myös meitä suomalaisia.
Nya slags säkerhetshot och nya taktiker har blivit dagliga aktiviteter i militära konflikter och maktpolitik. Hybrida hot är en kombination av olika hot, som inte är enbart militära. De populäraste exemplen på dessa hot är omärkta soldater eller såkallade ”gröna män” kända från invasionen av Krim, gerillakrig av Isis terroristorganisation, spionage i nätverk och sabotage av informationen, cyberattacker på den kritiska infrastrukturen och informationspåverkan.
Arvaamaton Venäjä ja terrorismin uhka ovat tehneet myös Suomen kohteeksi kyber- ja informaatiosodalle. Vastauksena näihin uhkiin uudet lakiluonnokset sotilas- ja siviilitiedustelusta julkistettiin vain muutama viikko sitten. Lisäksi Suomi ja yhdeksän muuta maata allekirjoittivat EU:n hybridiuhkien torjuntaan keskittyvän osaamiskeskuksen perustamisasiakirjan huhtikuun alussa Helsingissä. Hybridiuhkien keskuksen perustamisen tärkeyden on osoittanut se, että jo pelkästään tuon keskuksen perustamiseenkin on kohdistunut sekoittamista ja hämäämistä.
Hybridiuhkien torjunnassa korostuu jälleen kansainvälisen yhteistyön aspekti. Se on paitsi Euroopan, myös transatlanttinen, eli Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen hanke.
Arvoisat sotaveteraanit, hyvä juhlayleisö! /
Värderade krigsveteraner, bästa festpublik!
Yhä harvemmalla meistä on enää omakohtaisia kokemuksia sodan vuosista. Suurille ikäluokille sodan kertomukset kulkivat omien vanhempien kautta. Meille nuoremmille ikäluokille sotamuistot ovat kulkeutuneet isovanhempiemme tarinoista, joita kuulimme lapsuudessamme. Sitä mukaa, kun he ovat poistuneet keskuudestamme, myös kytkös todellisiin elettyihin sotamuistoihin on poistunut.
Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi, ja palanneista joka neljäs oli saanut pysyvän sotavamman. Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.
Kunniakansalaisiamme on tänä vuonna Suomen satavuotisjuhlintaa todistamassa vielä merkittävä joukko. Vuoden 2017 alkaessa sotiemme veteraaneja on joukossamme 17 000, heistä sotainvalideja on 2 500. Kunniakansalaistemme keski-ikä on jo 92 vuotta. Veteraanipäivä on samalla kunnian ja kiitollisuuden osoitus koko veteraaniaikakaudelle sekä kaikille veteraanityötä tekeville järjestöille.
Totalt 600 000 (sex hundra tusen) män och 100 000 (ett hundra tusen) kvinnor deltog i våra krig. De yngsta var bara 17(sjutton)-åriga. Den årliga Veterandagen är ett bra tillfälle att visa tacksamhet och ära till hela veteranperioden i Finlands historia samt alla de organisationer, som vårdar minnet av veteranernas verksamhet. Veteranernas arv är en historia av självuppoffring, uthållighet, övervägande, pliktkänsla och framtidstro.
Historia kulkee mukana ja velvoittaa tulevia sukupolvia myös tunnetun laulun sanojen hengen mukaisesti:
Synnyinlahjaksi saatu on voimaa, Josta muualla puutetta on. Joka Suomea köyhäksi soimaa, Sisu sille on tuntematon. Vaikka taipuisi, taitu ei kuitenkaan, Katajaista se on ja se kestää vaan. Kiven harmajan kautta se tien puhkaisee, Ajat vaikeatkin hallitsee. Tämä Taivas, Tämä Maa, sukupolvilta toisille jää.
Hyvät kuulijat, näillä sanoilla, kiitollisena, toivotan teille kaikille hyvää veteraanipäivää!