Eduskunnassa puhuttiin tällä viikolla oppositiopuolueiden vaihtoehdoista valtion budjetiksi ensi vuodelle. Ne ovat aina mielenkiintoista luettavaa, ja varsinkin nyt, kun Suomen talous ei ole kasvanut vuosikausiin ja työttömyys on korkealla. Olisi ihan arvokasta saada hyviä ideoita myös muualta kuin hallituksen sisältä.
Valitettavasti ei vasemmisto-oppositiosta vaihtoehtoja löytynyt. Yhteinen nimittäjä vasemmistopuolueiden välillä oli velkaantumisen lisääminen samalla, kun korotettaisiin veroja. Kaikenlaisia veroja. Eniten minua harmittaa, että vasemmisto haluaisi korottaa työn ja yrittämisen veroja, ikään kuin työnteko ja yrittäminen olisivat joitain haitakkeita, joita pitää vähentää! Ja se, että he väittävät hallituksen 1,6 miljardin veronalennusten kohdistuvan vain miljonäärelle, vaikka potista 1,2 miljardia kohdistuu pieni- ja keskituloisille.
Myös se harmittaa, että jatkuvasti vasemmisto – erityisesti Vasemmistoliitto, mutta myös Sdp ja Vihreät – luo mielikuvaa, etteivät hyvätuloiset maksa veroja, vaikka todellisuudessa nimenomaan keski- ja hyvätuloiset maksavat leijonan osan kaikista hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja tuista.
Valheelliseen viestiin liittyvä politiikanteko jakaa suomalaisia entistä voimakkaammin kahteen kastiin. Ja se on vaarallinen ilmiö.
Minusta meidän pitää olla valmiit uudistamaan Suomea niin, että täällä kannattaa meidän kaikkien jatkossakin tehdä työtä ja yrittää. Ei vihaan provosoimalla, vaan sillä, että kannustamme. Että jokaisesta tienatusta lisäeurosta jää aina selvästi enemmän kuin puolet ihmiselle itselleen. Nyt näin ei vielä ole, joskin sitä kohti on Orpon hallituskaudella askel askeleelta menty.
Jatkan työtäni kannustavamman yhteiskunnan puolesta, vaikka sitä yritetään vasemmiston suunnalta torpedoida milloin milläkin valheellisella tai harhaanjohtavalla väitteellä!
Blogi julkaistu alun perin Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla.