Orpon hallituksen kehysriihessä tehtiin monia merkittäviä päätöksiä. Itselleni niistä läheisin on yrittäjien eläkejärjestelmän eli YEL-järjestelmän uudistus.
Johdin koko viime syksyn ja tämän kevään kokoomuksen eduskuntaryhmän työryhmää, jonka tehtävänä oli valmistella vastuuministeri Grahn-Laasosen avuksi ratkaisuja yrittäjien eläkevakuutuksessa oleviin ongelmiin. Kokoonnuimme 15 kertaa, kuulimme lukuisia sidosryhmiä, joihin muutos vaikuttaa sekä teetimme laskelmia Eläketurvakeskuksessa. Tiesimme, että tehtävä oli vaikea, koska YEL-järjestelmässä olevia yrittäjiä on reippaasti yli 200 000 ja heidän taustansa ja tilanteensa ovat hyvin erilaisia muun muassa koosta ja toimialasta riippuen. Marinin hallituksen viime hallituskaudella tekemä uudistus oli johtanut eritoten pienten yrittäjien kohdalla siihen, että heidän maksunsa määräytyivät liian suuriksi heidän todellisiin tuloihinsa nähden, ja sen takia moni yrittäjä joutui vaikeuksiin.
Uudessa mallissa yrittäjä voi jatkossa valita, perustuuko YEL-maksu todellisiin ansiotuloihin vai eläkeyhtiön tekemään työtuloarvioon. Se on siis eräänlainen valinnanvapausmalli. Lisäksi työtulon tulee jatkossa olla vähintään 50 prosenttia yrittäjän todellisista tuloista. On tärkeää, että järjestelmä vastaa paremmin yrittäjän todellista tulotasoa ja että siihen tuodaan selkeät pelisäännöt. Samalla yrittäjälle annetaan enemmän vaikutusmahdollisuuksia omaan eläketurvaansa. Tämä lisää järjestelmän ennakoitavuutta ja vahvistaa myös sen kestävyyttä.
Uudistus keventää maksutaakkaa erityisesti pienituloisilla yrittäjillä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 80 prosentilla yrittäjistä maksut joko laskevat tai pysyvät ennallaan. Erityisen tärkeä uudistus on pienyrittäjille ja yksinyrittäjille, joista merkittävä osa on naisyrittäjiä.
Uudistus myös tuo lisää joustoa yrittäjien arkeen. Jatkossa YEL-maksuja voi tauottaa esimerkiksi sairauspäivärahan ajaksi, ja maksujoustoa kasvatetaan nykyisestä.
YEL-järjestelmän uudistus on välttämätön, jotta mahdollisimman moni yrittämistä pohtiva ja yrittämisen jo aloittanut saa mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset myös eläketurvan kannalta. Ja määräytyväthän myös esimerkiksi vanhempainpäivärahat ja sairauspäivärahat saman järjestelmän pohjalta.
Laki tulee voimaan 1.1.2028. Viive johtuu siitä, että vahvemmin ansiotuloihin perustuva järjestelmä joudutaan rakentamaan, koska sellaista ei aiemmin ole ollut.
Pia Kauma
kansanedustaja (kok.)
Espoo
Juttu julkaistu alun perin Länsiväylässä.