Suomalaisilta poliitikoilta vaaditaan jyrkempiä kannanottoja Gazan tilanteen tuomitsemiseksi. Yle selvitti, millaisia näkemyksiä poliitikoilla on Israelin sotatoimista.
Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) istuu eduskunnan kuppilan pöydässä ja käy kännykällään läpi tuoreen A-Studion keskustelun palautetta.
Palautteissa häntä haukutaan vuoroin Israelin ja vuoroin palestiinalaisten myötäilijäksi.
Lähi-idän tilanteesta ei ole helppo puhua julkisesti. Asia aiheuttaa harvinaisen paljon tunteita, vaikka se ei ole Ylen haastattelemien poliitikkojen mielestä Suomen ulkopolitiikan keskiössä samaan tapaan kuin Venäjä.
Gazan tilanne on kuitenkin kärjistynyt viimeisen kahden kuukauden aikana. Israel on saartanut aluetta, eikä sinne ole päästetty ruoka- ja lääkekuljetuksia.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola kuvaa tilannetta pahimmaksi koskaan.
– Tilanne johtuu siitä, että elintarvikkeisiin, lääkkeisiin ja kaikkeen muuhun kohdistuva saarto on ollut kaikkein pisimpään yhtäjaksoisesti voimassa.
Samaan aikaan vaatimukset Israelin valtiojohdon toiminnan tuomitsemisesta ovat koventuneet.
Suomalaistutkijat ovat syyttäneet suomalaisia poliitikkoja Gazan tilanteesta vaikenemisesta.
Kokoomuksen kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Kauma ei allekirjoita tutkijoiden analyysiä vaikenemisesta.
– Olen seurannut tosi tarkasti, mitä meidän ulkoministeri Valtonen asiasta on sanonut. Viimeksi keskiviikkona hän kommentoi tilannetta sanomalla, että Suomi tekee kaikkensa, jotta humanitaarinen apu saataisiin perille ja että siviilejä suojeltaisiin.
Yle haastatteli hallituspuolueiden edustajia ja kysyi heidän näkemyksiään Lähi-idän tilanteesta. Löytyi ristiriitaisuuksia, mutta myös jaettuja käsityksiä.
Miten Suomen valtiojohto voisi puuttua akuuttiin kriisiin Gazassa?
Hallituspuolueet: Gazan tilanteeseen pitää puuttua
Kuluneella viikolla ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) laittoi uuden vaihteen silmään Israelin johdon toiminnan kritiikissä.
Ministeri sanoi Ylen ja Helsingin Sanomien haastattelussa, että hän on surullinen, järkyttynyt ja voimaton Israelin toiminnan edessä.
– Enkä puhu pelkästään Suomesta, vaan myös Euroopan unionista. Voin kuitenkin vakuuttaa jokaiselle suomalaiselle, että täällä tehdään hartiavoimin töitä siviilien suojelemiseksi ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseksi, Valtonen sanoi Ylelle.
Valtosen vastauksen sävy oli aiempaa vakavampi. Muuttunut sävy johtuu Israelin johdon suunnitelmista laajentaa hyökkäystä Gazaan.
Tutkijoiden mukaan Israelin toiminta alkaa muistuttaa etnistä puhdista tai pakkosiirtoa, koska se tekee Gazasta elinkelvottoman paikan asua.
Terroristijärjestö Hamasin alaisen Gazan terveysviraston mukaan alueella on kuollut yli 50 000 ihmistä. Tätä ennen Hamas tappoi yli 1 200 israelilaista terrori-iskussa lokakuussa 2023.
Ylen haastattelemat hallituspuolueiden edustajat ovat yksimielisiä siitä, että sota alueella pitää saada loppumaan ja Israelin pitää antaa avustuskuljetusten kulkea alueelle.
– Israel on todella raskaasti mennyt toiminnassaan yli kohtuuden, sanoo ulkoasiainvaliokunnan perussuomalainen jäsen ja kansanedustaja Veijo Niemi Pikkuparlamentin ruokalassa.
Hän käy puhelimellaan läpi uutisia Israelin viimeaikaisista iskuista Gazaan ja sanoo, ettei hän usko jokaisen pommituksen takana olleen isku sotilaalliseen kohteeseen. Erityisen vaikeaa hänen on hyväksyä lasten kärsimystä.
Mitä Suomi voi tilanteelle tehdä?
Valtosen kommentti voimattomuudesta viittaa osaltaan tähän, sillä hallituksen tulkinnan mukaan Suomen toiminta yksin ei saa suurta muutosta aikaiseksi.
Suomen hallitus pyrkii toimimaan EU:n kautta. Asiantuntijat ovat ehdottaneet jäädyttämään assosiaatiosopimuksen, joka on EU:n ja Israelin välisen kaupan oikeudellinen pohja.
Ulkoministeri Elina Valtonen on kannattanut, että EU-maat käsittelevät sopimusta ulkoministerien kokouksessa.
Hallituksen riveistä esitetään Ylelle kuitenkin epäilys, ettei sopimuksen jäädyttämisellä olisi vaikutusta Israelin toimintaan.
– Israelin ja palestiinalaisalueiden kysymyksessä on lähinnä kyse siitä, mitä Yhdysvallat tekee, hallituksesta sanotaan Ylelle.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart on muistuttanut, että Eurooppa on Israelin suurin kauppakumppani.
Perussuomalaisten riveistä kuuluu myös epäileviä ääniä siitä, onko tässä talouden tilanteessa oikein vaikeuttaa EU-maiden kaupankäyntiä. Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsen Päivi Räsänen vastustaa yksiselitteisesti kauppasuhteiden jäädyttämistä.
– En missään nimessä kannata Suomen ja Israelin välisten suhteiden jäädyttämistä.
Painostuskeinon käyttöönotto vaatisi EU-mailta yksimielisyyttä, eikä sen saaminen kasaan ole yksinkertaista.
Päätös siirtokunnista aiheutti välirikon hallituksessa
Hallituksen välillä on nähty tämän hallituskauden aikana ristiriitaisia kannanottoja Lähi-idän kysymyksistä.
Ristiriidat tulivat esille, kun Suomi äänesti siirtokuntia koskevan päätöslauselman puolesta YK:n yleiskokouksessa.
Päätöslauselma tuomitsi siirtokunnat palestiinalaisalueilla ja vaati niiden lopettamista vuoden sisällä.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kirjautti Suomen kantaan eriävän mielipiteen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo, että Suomen kanta äänestyksessä tuli kristillisdemokraateille pettymyksenä.
– Sehän oli meille pettymys, tai melkein järkytys, että Suomi ei pidättäytynyt äänestämästä tässä asiassa.
Räsänen pitää esitystä purkaa siirtokunnat epärealistisena ja puolueensa kannan vastaisena, varsinkin kun tämä koskettaa asutusta myös Jerusalemin vieressä.
Professori Hannu Juusola kuitenkin muistuttaa, että Israelin siirtokunnat ja miehitys palestiinalaisalueella ovat kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen mukaan laittomia.
Suomen äänestyskäyttäytymisessä on ollut ainakin pintapuolisesti tarkasteluna epäloogisuutta YK:n yleiskokouksissa. Suomi pidättäytyi äänestämästä tulitauon puolesta lokakuussa 2023, mutta joulukuussa kanta kääntyi myönteiseksi.
– Minun mielestäni Suomi on äänestänyt aina tilanteen vaatimalla tavalla, Pia Kauma sanoo.
Hallituksen perustelut viittaavat muuttuneisiin olosuhteisiin. Hallitus perusteli pidättäytymistä sillä, ettei päätöslauselmassa tuomittu Hamasin hyökkäystä Israeliin. Toisella kerralla perustelujen mukaan tilanne Gazassa oli ehtinyt pahentua ja lauselma oli lähempänä Suomen kantoja.
Hallituslähteistä kerrotaan Ylelle, että puolueiden erilaiset käsitykset vaikuttavat yhteisen linjan löytymiseen Lähi-itää koskevissa päätöksissä. Monet ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat päätökset tehdään hallituksessa pienessä piirissä, eikä niitä haluta omalla nimellä kommentoida.
Professori Juusola muistuttaa, että Suomi on pitkään ollut keskitien kulkija Israelia ja palestiinalaisalueita koskevissa päätöksissä.
– Jos ajatellaan ylipäätään Suomen politiikkaa suhteessa Israeliin viime vuosikymmeninä, niin Suomi kuuluu niihin eurooppalaisiin valtioihin, jotka eivät ole olleet suoranaisesti Israel-myönteisiä. Suomi on kuulunut keskileiriin, joka on ollut laajalti hiljaa.
Kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Selonteossa sanotaan, että Suomi pyrkii osana kansainvälistä yhteistyötä lisäämään vakautta Lähi-idässä.
Ratkaisu vakauden luomisessa on kahden valtion malli, jonka osapuolet ovat keskenään hyväksyneet.
– Mehän olemme tähän sitoutuneet, Päivi Räsänen sanoo.
Hallituspuolueiden välillä näyttää kuitenkin olevan eroja siinä, kuinka nopeasti alueelle voidaan perustaa itsenäinen Israel ja Palestiina. Kauma arvioi, että RKP voisi edetä asiassa ehkä nopeiten ja kokoomus hieman hitaammin osana rauhanprosessia.
Eniten varaumia Palestiinan tunnustamisesta on perussuomalaisilla ja kristillisdemokraateilla. Räsäsen mukaan Palestiinan tunnustaminen ei tässä tilanteessa ole mahdollista, koska se ”merkitsisi tuen osoittamista Hamasin terroriteolle”.
Oppositiopuolueista SDP julkaisi elokuussa kannanoton, jossa se vaatii Suomen tunnustavan Palestiinan.
– Tunnustaminen antaisi tukea palestiinalaisille suhteessa Israelin julmaan sodankäyntiin, jota on harrastettu toista vuotta, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoo.
Tutkija Antti Tarvainen on vaatinut asekauppaan liittyvää laajaa boikottia, jotta tilanteeseen Gazassa voitaisiin puuttua. Suomi tosin sitoutui jo Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella ostamaan Israelilta Daavidin linko -ilmapuolustusjärjestelmän.
Ulkoministeri Valtonen ja edelliskaudella puolustusministerinä toiminut Antti Kaikkonen (kesk.) ovat sanoneet, ettei Suomen tule perua kauppoja.
Kaikkonen on todennut, että kaupan purkaminen on teknisesti vaikeaa. Tämän lisäksi hallituksesta kuvataan Ylelle, että kaupan peruminen olisi virhe Suomen puolustuskyvyn kannalta.
Yksi syy tälle saattaa olla Venäjän sotilasyhteistyö Iranin kanssa. Israel torjui onnistuneesti Iranin laajan ohjushyökkäyksen maahan lokakuussa 2024.
Yksi hallituslähde arvioi Ylelle, että maailmalta löytyy korvaavia järjestelmiä Daavidin lingolle. Ne kuitenkin maksavat enemmän ja tilauksen tekeminen ylikuumentuneessa markkinassa viivyttäisi asehankintaa vuosilla.
Ovatko aseostot jollakin tavalla vaikuttaneet Suomen kantoihin Lähi-idän tilanteesta?
– Ei ne ole. Israel on tehnyt asekauppoja eri maiden kanssa, vaikka se olisi ollut vaikka minkälaisessa tilanteessa, hallituksesta todetaan.
Juttu julkaistu alun perin Ylen verkkosivuilla.