Pia Kauman mukaan tietojärjestelmähankinnoissa on panostettava kotimaiseen osaamiseen.
Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Pia Kauma (kok.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kotimaisen osaamisen hyödyntämisestä sote-uudistuksen laajoihin ICT-hankkeisiin liittyen.
Kesällä hyväksytyn sote-uudistuksen myötä edessä ovat mittavat tietojärjestelmäuudistukset, joihin on arvioitu investoitavan 2–3 miljardia euroa kymmenen vuoden aikajänteellä. Tarkoituksena on poistaa päällekkäisiä järjestelmiä ja luoda mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen.
– Nämä rahat tulee kanavoida kotimaiseen osaamiseen ja laatuun. Erityisesti kun tiedetään, että jo käytössä olevat ulkomaiset tietojärjestelmät ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä sote-henkilöstön keskuudessa, vaarantaneet potilaiden turvallisuutta sekä johtaneen veroeurojen hallitsemattomaan tuhlailuun, sanoo Kauma tiedotteessa.
Esimerkiksi Apotti-järjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvät kustannukset ovat nousseet Suomessa sadoilla miljoonilla euroilla alkuperäisestä budjetista.
– Eikä paisuvat budjetit ole ainoa ongelma. Apottia on kritisoitu myös terveys- ja lääketietojen siirtymiseen, tietoturvaan, käytettävyyteen sekä potilasturvallisuuteen liittyvistä ongelmista. Huonoja kokemuksia on myös muista maista, kuten esimerkiksi Tanskasta, Ruotsista sekä Isosta-Britanniasta, kertoo Kauma.
Myös alalla työskentelevät ovat kritisoineet ulkomailta hankittuja tietojärjestelmiä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Aster-järjestelmää vastustavan kannanoton on allekirjoittanut 181 lääkäriä.
Kauma korostaa, että potilaan oikeuksien, huoltovarmuuden, kansallisen turvallisuuden, järkevämmän julkisten varojen käytön sekä kotimaisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta pitäisi investoida kotimaisiin järjestelmiin.
– Suomessa on jo hyvää osaamista, ja tästä hyvänä esimerkkinä toimivat kotimaiset ESKO- ja Saga-järjestelmät. Ulkomaisiin järjestelmiin verrattuna kotimaiset järjestelmät ovat käyttäjien keskuudessa pidettyjä, kustannuksiltaan huomattavasti halvempia ja valmiiksi sovitettuna Suomen sääntelyn erityistarpeisiin, kuten Kanta-vaatimuksiin, sanoo Kauma.
– Myös markkinatutkimusyritys Kantarin huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että sote-tietojärjestelmä valintojen tulisi kohdistua enemmän kotimaiseen osaamiseen, jatkaa Kauma.
Kauma näkee, että ICT-hankintamenettelyissä tulee huomioida kriteerit, jotka tukevat kotimaista osaamista, työllisyyttä sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin.
– Kotimaiseen osaamiseen ja järjestelmiin panostaminen toisi lisää työpaikkoja ja mahdollistaisi tulevaisuudessa myös sen, että sote-tietojärjestelmistä voitaisiin tehdä entistä kilpailukykyisempi vientituote maailmalle. Suomalainen terveysteknologia on erittäin kysyttyä maailmalla, eikä tätä etulyöntiasemaa kannata heittää hukkaan, toteaa Kauma.