Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) hyväksyttiin kesällä. Uuteen malliin siirryttäessä suurimmat muutoskustannukset liittyvät palkkojen harmonisoinnin ohella ICT-muutostarpeisiin. Päällekkäisiä järjestelmiä tulee poistaa sekä muokata eri järjestelmät yhteensopiviksi.
Digitalisaation kehittämiseen tullaan käyttämään miljardeja euroja. Suurin yksittäinen investointikohde ovat asiakas- ja potilastietojärjestelmät, joihin valtioneuvoston arvioiden mukaan sijoitetaan 2—3 miljardia euroa kymmenen vuoden aikajänteellä. Ehkä jopa enemmän.
Näin suurissa investoinneissa tulisi käyttää kotimaista osaamista. Useat jo käytössä olevat ulkomaiset tietojärjestelmät ovat ammattilaisten keskuudessa herättäneet mittavaa kritiikkiä huonon käytettävyytensä takia sekä johtaneet merkittäviin ylityksiin alkuperäisistä kustannusarvioista.
Esimerkiksi Apotti-järjestelmän kustannukset ovat nousseet sadoilla miljoonilla euroilla alkuperäisestä budjetista. Samoin on arvioitu käyvän toiselle ulkomaiselle asiakas- ja potilastietojärjestelmälle Asterille. Näissä ratkaisuissa suuri osa kustannuksia siirtyy lisenssimaksuina ulkomaille sen sijaan, että sama raha käytettäisiin pitkäjänteisesti kotimaisen ICT-osaamisen vahvistamiseen.
Pohjois-Karjalassa Aster-järjestelmää vastustavan kannanoton allekirjoitti peräti 181 lääkäriä. Apottia on lisäksi arvosteltu terveys- ja lääketietojen siirtymiseen, tietoturvaan sekä potilasturvallisuuteen liittyvistä ongelmista. Näiden järjestelmien vanhakantainen, monoliittinen rakenne ei ole paras mahdollinen alusta uuden teknologian hyödyntämiseen tai avoimen rajapinnan mahdollistaviin ratkaisuihin. Järjestelmien ylläpidossa kyse on myös huoltovarmuudesta ja kansallisesta turvallisuudesta.
Kotimaiseen osaamiseen satsaamista puoltaa myös se, että Suomessa on jo hyvää osaamista, kuten ESKO- ja Saga-järjestelmät. Niissä kustannukset ovat alemmat ja järjestelmät sopivat oman sääntelymme erityistarpeisiin, kuten Kanta-vaatimuksiin. Kantarin tekemän kyselyn mukaan neljä viidestä suomalaisesta kannattaa satsaamista juuri kotimaiseen osaamiseen.
Terveysteknologiamme vienti oli harvoja kasvajia viime vuonna. Kotimaiseen osaamiseen panostaminen toisi lisää työpaikkoja ja mahdollistaisi entistäkin kilpailukykyisemmät vientituotteet.
Hyvinvointialueiden rahoituslain on määrä tulla voimaan vuonna 2023. Rahoituksen valtakunnallinen taso perustuu kunnilta siirtyvien tehtävien kustannusten yhteismäärään, joten nyt tehtävillä investointipäätöksillä on kauaskantoiset vaikutukset.
Tämä on ymmärretty muun muassa Jyväskylän kaupunginhallituksessa, joka päätti yksimielisesti, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirille ei anneta valtuuksia edetä ulkomaisen Aster-järjestelmän hankinnassa. Ei olisi ollut oikein sitoa tulevan hyvinvointialueen toimintaa ja taloutta jo ennen niiden perustamista.
Sote-uudistuksessa liikkuvat suuret rahat. Siksi ne on nyt kohdennettava pitkäjänteisesti kestävällä tavalla.