Etyjiä tarvitaan enemmän kuin koskaan, ja Suomi voi hyödyntää järjestöä vuoropuhelun ylläpitämisessä, kirjoittaa Pia Kauma.
Suomen vuoden 2025 puheenjohtajuus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä on jo oven takana. Ryhdymme luotsaamaan Etyjiä aikana, jona kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat. Tuleva puheenjohtajuus on kuitenkin näkynyt varsin vähän Suomen mediassa ja jäänyt Nato-jäsenyyden varjoon. Jotkut kansainväliset ja kotimaiset asiantuntijat ovatkin nostaneet esiin, että Suomessa vähätellään Etyj-puheenjohtajuuttamme.
Nato-Suomen ei todellakaan pidä jättää Etyjiä huomioimatta. Asia on juuri päinvastoin. Etyjiä tarvitaan enemmän kuin koskaan, ja Suomi voi hyödyntää järjestöä vuoropuhelun ylläpitämisessä entistä polarisoituneemmassa maailmassa. Etyjin kaltaiset monenkeskiset järjestöt ovat tärkeitä Suomelle siksikin, että ilman niitä suuret maat päättäisivät asioista pienten ylitse.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei ole vienyt pohjaa pois Etyjin perustehtäviltä. Ukrainan lisäksi alueelliset kriisit Etelä-Kaukasiassa, Lähi-idässä ja Balkanilla tarvitsevat rauhanvälittäjiä. Keski-Aasian maissa nuori sukupolvi puolestaan etsii uutta suuntaa idän ja lännen välillä, ja Etyj voi ankkuroida näitä maita länsiyhteistyöhön.
Samalla on todettava, että Venäjä pyrkii kaikin tavoin häiritsemään Etyjin toimintaa. Se ei maksa jäsenmaksujaan ja hankaloittaa järjestön yksimielisyyteen perustuvaa päätöksentekoa lähes kaikissa asioissa: budjetissa, kenttämissioiden mandaateissa ja henkilövalinnoissa.
Silti Venäjä näyttää haluavan edelleen roikkua mukana Etyjin toiminnassa. Luultavasti siksi, että Etyj tarjoaa sille mahdollisuuden oman propagandansa levittämiseen ja pääsyn samaan pöytään Yhdysvaltojen kanssa.
Etyj ei pysty määräämään pakotteita, päättämään aseavun antamisesta eikä langettamaan tuomioita. Se pystyy kuitenkin tarjoamaan foorumin dialogiin, ja keskustelukanaville erimielisten maiden välillä on maailmassa huutava tarve.
Tarjoamme Etyjin yleiskokouksessa tälläkin hetkellä konkreettista tukea demokratian ja valtioiden välisen luottamuksen rakentamiseen.
Edistämme esimerkiksi rauhanprosessiin liittyvää vuoropuhelua Armenian ja Azerbaidzanin välillä. Viemme viestejä myös Georgiaan, jossa valtionjohto on tienhaarassa, lähteäkö viemään maata kohti demokratiaa ja oikeusvaltiota vai poispäin näistä arvoista. Suomi voi Etyjin puheenjohtajana edistää näitä asioita myös hallitustenvälisellä puolella.
On hyvä suunnata katse kauemmas tulevaisuuteen, Suomen puheenjohtajuuskauden yli. Jossain vaiheessa aseet vaikenevat Ukrainassakin ja neuvotteluformaatteja tarvitaan.
Kun on poliittisesti oikea hetki neuvotteluille, aikaa ei ole hukattavaksi. Silloin Etyjin kaltaiset järjestöt osoittautuvat kullanarvoisiksi. Euroopassa ei ole muita turvallisuusjärjestöjä tai -instituutioita, joissa sekä Venäjä, Ukraina että Yhdysvallat ovat mukana.
Varsinaisia rauhanneuvotteluja edellyttää aina sarja kulissien takana käytäviä keskusteluja, joissa tunnustellaan näkemyksiä ja osapuolten ehtoja rauhanteolle. Myös Etyjin on syytä olla mukana näissä tunnusteluissa mahdollisimman varhain tai ainakin saada niistä tietoa. Tämä luo pohjaa Etyjille olla takaamassa pidemmällä aikavälillä Eurooppaan ja Euraasiaan rauhaa, jota Venäjä ei enää horjuta uhkaamalla naapurimaitaan.
Ensi vuoden Etyj-puheenjohtajuuteemme kohdistuu suuret odotukset. Suomella on nyt tuhannen taalan paikka ottaa keskeinen rooli rauhanvälityksessä ja siinä, että Eurooppaan saadaan viimein rauha.
Kirjoittaja on kansanedustaja (kok) ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja.
Juttu julkaistu Suomen Kuvalehdessä 11.7.