Valtioneuvoston selonteko kehityspolitiikan
vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta
Kokoomuksen eduskuntaryhmä
21.5.2014
Kansanedustaja Pia Kauma
Arvoisa puhemies!
Kauppa- ja kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa ja vuosien saatossa on saavutettu myös rohkaisevia tuloksia – äärimmäinen köyhyys on vähentynyt sadoilla miljoonilla ja lapsista jo lähes 90 % pääsee kouluun. Osa YK:n vuosituhattavoitteista toteutui jopa etuajassa. Suurin syy hyvinvoinnin kasvuun on ollut globaalin kaupan esteiden purkaminen WTO:n ja EU:n puitteissa sekä sen mahdollistama kaupan kasvu, josta kehittyvät maat ovat hyötyneet. Positiiviset merkit eivät kuitenkaan tarkoita sitä, ettei työtä olisi vielä tekemättä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi keskittyy kehitysyhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden yhteiskuntien tukemiseen, markkinatalouden ja demokratian vahvistamiseen ja korruption ja veronkierron kitkemiseen. Tavoitteet kuulostavat itsestään selviltä, mutta toteutuakseen ne tarvitsevat paljon johdonmukaista työtä. Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta on arvioitava säännöllisesti ja epäkohtiin puututtava, kuten on tehtykin. Vain näin voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia.
Kauppa- ja kehitysyhteistyön tarkoitus ei ole toimia pysyvänä instrumenttina maiden tukemiseksi, vaan olla apuna ja tukena kehittyvien maiden markkinatalouden ja oikeusvaltion synnyttämisessä. Keskeisessä roolissa ovat paitsi toimiva ja vastuullinen markkinatalous, myös maiden omien verojärjestelmien kehittämisellä lisääntyvät verotulot. Kehitysyhteistyökumppanuus on onnistunutta, kun yhä useampi maa voi irrottautua avun vastaanotosta ja pärjää omillaan. Hyvä esimerkki on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani Vietnam, joka parhaillaan neuvottelee kauppasopimuksesta EU:n kanssa.
Arvoisa puhemies,
Ihmiskunnan suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, väestönkasvuun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Näitä haasteita ei voi ratkaista vain valtioiden kesken kansainvälisin sopimuksin. Päätökset on tuotava käytännöksi ihmisten arjessa ja uusi teknologia sekä innovaatiot on laitettava palvelemaan ihmisiä. Kolmannen sektorin lisäksi mukaan tarvitaan myös yrityksiä.
Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa vuodelta 2012 linjataan, että korkotukiluottoinstrumenttia korvaavia uusia yhteistyömuotoja kehitetään yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Tähän on panostettava, sillä esimerkiksi suomalaisilla cleantech yrityksillä on paljon annettavaa globaalien haasteiden torjunnassa. Parhaimmillaan kehitysyhteistyö voi olla hyödyllistä sekä suomalaisille yrityksille että kumppanimaalle. Esimerkiksi Sri Lankassa sadat koulut, terveyskeskukset ja kaivot saavat nykyään energiansa suomalaisyrityksen toimittamien aurinkopaneelien ansiosta.
Koska kehitysyhteistyö on osa ulkopolitiikkaa, on sen oltava tavoitteellista ja tuloksellista kuten muidenkin politiikan sektoreiden. Erityistä huomiota kehitysyhteistyössä pitääkin kiinnittää kumppaneiden ja projektien määrään ja valintaan – hajottamalla resurssit liian moneen kohteeseen ei aina saavuteta parasta mahdollista lopputulosta eikä liioin osallistumalla vain muiden maiden vetämiin projekteihin.
Suomi tekee kehitysyhteistyötä paitsi kahdenvälisesti, myös Euroopan unionin ja YK:n kautta. On tärkeää, että Suomen painopisteet, kuten naisten ja tyttöjen aseman parantaminen tai haavoittuvimpien ihmisryhmien suojelu, tulevat esille kaikilla areenoilla. Tärkeää on myös hyvien käytäntöjen levittäminen. Esimerkiksi Suomen vesiohjelman avulla Etiopiassa kaksi miljoonaa ihmistä on päässyt puhtaan veden jakelun piiriin, kun paikalliset yhteisöt ovat ottaneet vastuun vesihuollon järjestämisestä. Toimintamalli on monistettu kansalliseksi ja otettu käyttöön Etiopian maaseudulla. Yhtälailla se voitaisiin ottaa laajemminkin käyttöön.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja haluaa osoittaa tukensa pitkäjänteiselle työlle. Saavutuksia ei mitata vain apuun kulunein euroin. Tärkeää on saavuttaa tuloksia, jotka ovat kestäviä niin inhimillisesti kuin ympäristönkin näkökulmasta.