Enemmistö Ylen kysymykseen vastanneista Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajista haluaa hoitajille kielitaitovaatimuksen päiväkoteihin.
Lapset ja aikuiset puhuvat yhä useammin päiväkodeissa useampaa kieltä. Osa vanhemmista tai varhaiskasvatuksessa työskentelevistä on ollut huolissaan, että heikosti suomea osaavien takia päiväkodeissa voi tulla väärinkäsityksiä ja vaaratilanteita.
Suomea vielä harjoittelevien työntekijöiden määrä päiväkodeissa on lisääntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Yle kysyi Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajilta, pitäisikö varhaiskasvatuksen opettajilta ja hoitajilta edellyttää suomen tai ruotsin kielen vähimmäistaitoa.
Kyselyyn vastasi Helsingin 23 kansanedustajasta kahdeksan ja Uudenmaan 37 kansanedustajasta 12.
Enemmistö oli sitä mieltä, että kielitaitoa pitäisi edellyttää työntekijöiltä. Helsingistä näin ajatteli neljä kahdeksasta vastanneesta ja Uudeltamaalta 11 kansanedustajaa.
Kielitaitoa kannattavat huolissaan
Ylen kyselyyn vastanneita kielitaitovaatimuksien kannattajia huolestuttaa, riittääkö alalle suomen kielen taitoista työvoimaa. Työvoimasta on etenkin pääkaupunkiseudulla huutava pula.
– Pienten lasten kielitaito kehittyy huimaa vauhtia juuri päiväkotivaiheessa, joten on todella tärkeää, että he kuulevat kieltä, jota he ymmärtävät ja joka kehittää heidän omaa kykyään puhua ja ymmärtää, kokoomuksen uusmaalainen kansanedustaja Pia Kauma sanoo vastauksessaan.
SDP:n uusmaalaisedustaja Eemeli Peltonen kannattaa kielitaitovaatimusta ja muistuttaa lainsäädännöstä.
– Varhaiskasvatuslain mukaan jo tälläkin hetkellä kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi voi saada varhaiskasvatusta lapsen äidinkielenä olevalla suomen tai ruotsin kielellä tai saamen kielellä, hän toteaa vastauksessaan.
Kahdeksasta vastanneesta helsinkiläisedustajasta kolme ei edellyttäisi kielitaitoa. Näin ajatteli esimerkiksi vihreiden Atte Harjanne. Hän viittaa vastauksessaan työvoimapulaan:
– Jos vaihtoehtona on palkata osaava ja motivoitunut mutta kieltä vasta opetteleva tekijä tai kärsiä työntekijäpulasta, on aika selvä, kumpi on lasten ja koko järjestelmän etu.
Professori: Riittävästä kielitaidosta pitäisi pitää kiinni
Nykyisellään varhaiskasvatuksen opettajilla on tutkinnossaan kielitaitovaatimus, mutta päiväkotiavustajilta kielitaitoa ei edellytetä.
Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Mirjam Kallandin mielestä päiväkotiavustajia voisi kieleen katsomatta olla enemmänkin.
– Varhaiskasvatuksen opettajien osalta pitäisi kuitenkin pitää kiinni riittävästä kielitaidosta. Se ei ole oikea tapa ratkoa henkilöstöpulaa, että pätevyysvaatimuksista joustetaan, Kalland sanoo.
Avustajien kohdalla Kalland näkee, että kun kielitaitoa ei edellytetä samalla tavalla kuin opettajilta, vieraskieliset hoitajat alkavat hakeutua alalle.
Hänen mukaansa varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksessa huomioidaan monikielisyyden vaatimukset nykyään hyvin, mutta pidemmän aikaa sitten tutkintonsa suorittaneet saattavat tarvita päivitystä taitoihinsa.
Lasten kielenoppimista pitää hänen mukaansa tukea varhaiskasvatuksessa riippumatta siitä, puhuuko lapsi suomea tai muuta kieltä.
– Kielellinen kehitys on todella tärkeä asia, jolla on vahva yhteys myöhempään koulumenestykseen ja kehitykseen laajemminkin. Kieltä tarvitaan paitsi kommunikointiin myös tunteiden hallintaan.
Juttu julkaistu alun perin Yle-uutisissa.