Sosiaaliturvajärjestelmää pitää uudistaa seuraavalla hallituskaudella. Työn vastaanottamiseen pitää kannustaa konkreettisilla keinoilla.
Sosiaaliturvajärjestelmästä on muodostunut vuosikymmenten kuluessa vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, jota tulee seuraavalla hallituskaudella uudistaa.
– Kuluneen eduskuntakauden aikana leijonanosan lainvalmisteluajasta söi sote-uudistus. Vastaavasti työelämän ja sosiaaliturvan uudistamiselle aikaa jäi liian vähän, Kauma toteaa tiedotteessa.
Jos runsaasti kritiikkiä saanut aktiivimalli säilytetään, sitä pitää kehittää hänen mielestään nykyisestä. Siitä pitää luoda aidosti aktiivisuudesta palkitseva, ja monenlaiset aktiivisuuden tavat pitää hyväksyä.
– Työttömyysturvan vähennys on aina 4,65 prosenttia, jos aktiivisuusehto jää täyttämättä. Mielestäni mallin voisi kääntää toisin päin eli jos työnhakija on osoittanut erityistä aktiivisuutta hän voisikin saada tuon 4,65 prosenttia lisää, Kauma sanoo.
Toisena konkreettisena keinona toimisi työttömyysturvan suojaosan nostaminen.
– Vuoden 2014 alusta lähtien työtön on voinut tienata bruttona 300 e/kk, ilman että ansiot vaikuttavat työttömyysetuuden määrään. Suojaosan nosto nykyisestä 300 eurosta 600 euroon voisi tuoda työttömille enemmän mahdollisuuksia vastaanottaa työtä.
Kolmantena keinona Kauma esittää, että opiskeluaikaa työttömyysetuudella tulisi kasvattaa kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen ilman tarveharkintaa, jos kyse on alasta, jossa on kiistattomasti työvoimapulaa.
– Työttömyysturvalla opiskelussa hyödyt ovat suuret. Esimerkiksi yli nelikymppinen uudelleenkoulutettu, työikäinen ja työkykyinen ihminen pääsisi tällä tavoin toiselle alalle ja uusiin tehtäviin.
Neljäs keino olisi se, että opiskelijoiden opintotuen tulorajoja nostettaisiin selvästi nykyisestä. Opiskelijat ovat merkittävä resurssi heitä palkkaaville yrityksille. Samalla opiskelijat saavat arvokasta kokemusta ja oppivat työelämässä tarvittavia taitoja.
– Meidän tulee saada opiskelijoiden tulorajat Pohjoismaiselle tasolle. Suomessa raja on noin 12 000 euroa, kun taas Norjassa ja Ruotsissa noin 18 000 euroa ja Tanskassa yli 19 000 euroa vuodessa, Kauma korostaa.
Hänen mukaansa jokainen edes hetken työttömänä ollut tietää, että kaikenlaisia töitä ottaisi mielellään vastaan, jos ei uhkana olisi, että työttömyyspäiväraha leikkaantuu merkittävästi tai että työttömyysetuuden maksu keikkatyön vastaanottamisen takia viivästyy.
– Tarvitsemmekin nyt useita erilaisia työnhakuun kannustavia toimenpiteitä.
Verkkouutiset 12.4.