Yrittäjien eläkejärjestelmään puuhataan kovaa vauhtia korjauksia. Nyt pääministeripuolue kokoomus on asettanut työryhmän selvittämään, millaisia muutoksia pitäisi tehdä.
– Monet pienemmistä yrittäjistä maksavat liian pientä eläkemaksua omaa eläkekertymäänsä ajatellen, silti he kokevat maksut liian suureksi itselleen. Veronmaksajat taas ovat muodostuneet eräänlaiseksi rahastoksi. Se on takaportti, joka kuitenkin turvaa eläkkeet, kun he eivät maksa riittävästi eläkemaksuja, kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma (kok) sanoo.
Kauma viittaa siihen, että valtion osuus yrittäjien eläkkeistä on kasvanut kovaa vauhtia viimeisen vuosikymmenen aikana. Ensi vuoden talousarviossa yrittäjien eläkkeisiin on budjetoitu valtion kassasta jo yli 550 miljoonaa euroa.
Kauman mukaan nyt on tarkoitus ratkaista tilanne sekä yrittäjien että kansantalouden kannalta kestävällä tavalla. Se ei ole aivan mutkaton temppu.
Korjauksia tuoreeseen uudistukseen
Vuoden 2023 alusta astui voimaan YEL-uudistus, jonka oli tarkoitus parantaa yrittäjien eläketurvaa. Sen myötä eläkeyhtiöt ryhtyivät tarkistamaan YEL-vakuutettujen yrittäjien työtuloa kolmen vuoden välein. Työtulo määrittää sen, miten paljon eläkemaksuja pitää maksaa.
Tarkistusten myötä monien itsensä liian pienellä summalla vakuuttaneiden yrittäjien eläkemaksut nousivat. Tämä on myös kokoomuksen huolena.
– Moni yrittäjä on kommentoinut, että he joutuvat laittamaan jopa lapun luukulle sen takia kun eläkemaksut ovat niin suuret. Heille arvioidaan se tulo liian suureksi, eivätkä he pysty vaikuttamaan siihen, Kauma sanoo.
Hän kertoo, että hänen työryhmänsä pyrkii kuulemaan juuri yrittäjien näkemystä asiassa.
YEL-uudistusta moitittiin siitä, että siihen rakennettiin monien yrittäjien epäreiluksi kokema järjestelmä, jonka perusteella eläkevakuutuksen taso määräytyy. Esimerkiksi Suomen Yrittäjille ei ole kuitenkaan kelvannut myöskään sellainen malli, jossa eläkemaksut määräytyisivät suoraan heidän todellisten tulojensa mukaan tulorekisterin tietoja hyödyntämällä.
Yrittäjillä on ollut pitkään mahdollisuus määrittää itse työtulonsa, ja sen seurauksena lukuisat yrittäjät ovat alivakuuttaneet itsensä. Se on puolestaan johtanut siihen, että eläköityessä he voivat jäädä kansaneläkkeen varaan. Samalla yrittäjien eläkejärjestelmään tulee liian vähän tuloja kattamaan maksussa olevat eläkemenot.
Pitäisikö eläkemaksujen määräytyä yrittäjien todellisten tulojen mukaan?
– Meidän näkemyksemme on se, että maksujen pitäisi vastata mahdollisimman hyvin todellista tuloa. Moni on sanonut sitä, että jos he nyt vaikka saavat tuloja 10 000 euroa vuodessa, niin sehän on oikeasti liikevaihto eikä se yrittäjän tulo, mikä hänelle jää käteen. Jos hän nyt siitä maksaa sen noin 24 prosenttia eläkemaksuja niin se on kerta kaikkiaan liian suuri summa, Kauma sanoo.
Virallinen selvitys tekeillä
Erikoiseksi kokoomuksen oman työryhmän tekee se, että samaan aikaan entinen Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala valmistelee selvitystä YEL-järjestelmän uudistamiseksi. Rantalan asetti selvityshenkilöksi kokoomuslainen sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Kilpaileeko teidän työryhmänne Rantalan työn kanssa?
– Ei kilpaile, vaan me teemme yhteistyötä. Ihan ensimmäisessä kokouksessa meillä oli Rantala alustamassa sitä, että mitä tavoitteita hän näkee. Me olemme kansan valitsemia edustajia, niin meillä on pitkälti näkökulma siihen, mitä yrittäjät itse sanovat, Kauma kuvailee.
– Rantalalla on ehkä enemmän tällainen institutionaalinen näkemys. Minulla on aikomus pyytää eduskuntaan näitä yrittäjiä, jotka ovat sitä mieltä, että järjestelmää pitää muuttaa.
Kauman mukaan kuulemiset ovat vielä kesken. Työryhmän tarkoituksena on kuulla muun muassa Suomen yrittäjiä, naisyrittäjiä ja mikroyrittäjiä. Työn pitäisi valmistua lokakuun loppuun mennessä. Rantalan selvitys valmistuu puolestaan marraskuun lopulla.
Rahaston perustaminen jälleen esillä
Lisäksi Kauma väläyttää saman idean, jonka Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen esitti jo aikaisemmin Iltalehden haastattelussa rahastoinnin aloittamisesta myös yrittäjien eläkejärjestelmässä.
– Rahastokysymyksen ratkaiseminen tai ainakin selvittäminen on meillä tässä yhtenä tavoitteena. Se on vasta toissijainen tavoite, Kauma sanoo.
Pentikäisen ajatus sai valtiovarainministeriöltä tuolloin tyrmäyksen. Ministeriön alustavassa selvityksessä katsottiin, että rahastoinnin hintalappu nousisi yhdeksään miljardiin euroon, mikäli tavoitteena on yhtä suuri rahastointiaste kuin työeläkejärjestelmän puolella.
– Olennaisesti valtionosuuksia pienentävään rahastointiin tarvittavat rahasummat ovat niin suuria, että ne lisäisivät olennaisesti julkisen talouden riskinottoa, mikä ei kuulu julkisen vallan ydintehtäviin, alustavassa selvityksessä todetaan.
Yhdeksän miljardin euron pottia ei ole mahdollista saada kerättyä valtion nykyisissä menokehyksissä, joten se pitäisi toteuttaa kehysten ulkopuolella esimerkiksi niin sanottuna finanssisijoituksena. Se puolestaan kasvattaisi valtion velkaa huomattavasti, mikä aiheuttaisi ongelmia EU:n velkasääntöjen vuoksi.
Juttu julkaistu alun perin Iltalehdessä.