POLIITTISEN vasemmiston vastaus Suomen julkisen talouden tasapainottamiseen on perinteisesti ollut verojen korottaminen. Mikään ei ole muuttunut, sillä niin on nytkin. Vihreät haluaa maakuntaveron ja ehkä myös väliaikaisen maanpuolustusveron. Vasemmistoliitto puolestaan markkinoi miljonääriveroa, jolloin yli miljoonan euron omaisuuksista maksettaisiin ekstraprosentti veroa.
MILJONÄÄRIVERO voi joidenkin korviin kuulostaa oikealta ratkaisulta, etenkin jos he ovat nielleet vasemmiston propagandan, etteivät hyvätuloiset jo maksaisi aivan riittävästi veroja. Mutta he eivät ehkä tule ajatelleeksi, että suuri osa suomalaisten omaisuudesta on itse asiassa yrityksissä ja asunnoissa, joten käytännössä miljonäärivero pakottaisi myymään omaisuutta tai ottamaan velkaa miljonääriveron maksamiseksi. Samalla lähetettäisiin maailmalle viesti, ettei täällä kannata omistaa, yrittää eikä sijoittaa, vaan lykätä investointeja ja siirtää pääomat ulkomaille.
Uuden veron käyttöönottoon sisältyy aina riskejä, jotka liittyvät käyttäytymisen muutokseen. Toisin sanoen ihmiset saattavatkin alkaa toimia täysin toisella tavalla veron välttämiseksi kuin oli alun perin ajateltu.
TOIVOTTUUN nähden päinvastaisesta käyttäytymisestä on meillä kokemusta esimerkiksi vuonna 2013 käyttöön otetusta solidaarisuusverosta. Ajatuksena oli kerätä lisää veroja hyvin ansaitsevilta. Sen takia yli 100 000 euroa vuodessa ansiotuloa saaneiden ylintä marginaaliveroprosenttia nostettiin kahdella prosenttiyksiköllä. Veron piiriin kuului noin 40 000 henkilöä. Tuoreen Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimuksen mukaan tämä johti siihen, että veron piiriin kuuluvien henkilöiden verotettavat tulot laskivat, eivät suinkaan nousseet (Reetta Varjonen-Ollus 2025).
Myös miljonäärivero johtaisi hyvin todennäköisesti käyttäytymismuutoksiin, jotka olisivat epäedullisia verotulojen kasvun kannalta. Erityisesti kaikkein suurituloisimmat voisivat innostua verosuunnittelusta. Espanjassakin, jossa miljonääriveroa on jo testattu, kokemukset ovat olleet vähintään ristiriitaisia.
Kun kokonaisveroasteemme on jo noin 43 prosenttia eli Euroopan kärkeä, voi myös todeta, että emme ylipäänsä tarvitse enää yhtään lisää veroja. Pääsäännön pitäisi olla se, että ihmisiä nimenomaan kannustetaan myös taloudelliseen menestykseen ja vaurastumiseen, ei se, että heitä siitä rangaistaan. Suomessa on aivan liian vähän pääomia ja varallisuutta verrattuna melkein mihin tahansa Euroopan maahan. Se on yksi syy, minkä vuoksi yrityksemme ovat poikkeuksellisen riippuvaisia pankkirahoituksesta, ja tämä asetelma rajoittaa osaltaan yritystemme kasvua.
JULKISEN talouden ongelmien ydin ei ole liian matala verotus vaan julkiset menot. Ne ovat jo lähes 59 prosenttia kansantulosta, mikä on koko EU:n korkein taso. Ainoa kestävä tie eteenpäin on pienentää julkista sektoria hallitusti sitä mukaa, kun suuret ikäluokat eläköityvät.
Juttu julkaistu alun perin Iltalehdessä 14.1.2026.