Kansanedustaja Pia Kauma on yksi näkyvimmistä espoolaispoliitikoista. Kauma jakaa mielipiteitä ja on saanut oman osansa mediakohuista. Tässä jutussa hän kertoo kohujen taustoista ja muun muassa siitä, mikä erottaa hänet perussuomalaisista.
Kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu Pia Kauma (kok.) on sosiaalisen median keskustelupalstoilla leimattu sekä äärivasemmistolaiseksi että äärioikeistolaiseksi. Miten hän itse itsensä sijoittaa poliittisella kartalla? – Edustan maltillista kokoomusta. Se ei tarkoita sitä, että olisin hajuton, väritön ja mauton, Kauma sanoo. Kauma on ärsyyntynyt siitä, että vaalikoneiden vastausten pohjalta ehdokkaat jaetaan liberaaleihin tai konservatiiveihin sen mukaan, miten he suhtautuvat seksuaalivähemmistöihin ja turkistarhaukseen. Tätä asiaa voisi tarkastella monen muunkin kysymyksen kautta. 60 vuotta täyttävä Kauma on kulkenut kohusta kohuun. Hän kertoo nyt oman näkemyksensä kohujen taustoista. Alla olevalla videolla käydään läpi vuosien takainen vaunukohu, josta jäi elämään termi Vaunu-Kauma. Yhteiskunnallinen keskustelu on nykymaailmassa kärjistynyttä ja ilkeilevää. Espoon poliittinen keskusteluilmapiiri ei Pia Kauman mielestä ole kuitenkaan radikaalisti muuttunut 20 vuodessa. – Se, mikä polarisoi keskustelua, on maahanmuuttajien määrän kasvu. Espooseen on 20 vuodessa tullut 100 000 asukasta lisää. Viime vuonna kasvusta yli 80 prosenttia tuli vieraskielisistä. Tämä muuttaa sitä, millaisia palveluja Espoon pitää tarjota. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä muokkaa myös opetusta, jos he eivät osaa kunnolla suomea tai ruotsia. Haasteita tulee myös siitä, että verotulot eivät ole kasvaneet samassa suhteessa kuin asukasmäärä. Muualta tuleva ansaitsee keskimäärin vähemmän kuin kantasuomalainen. Pia Kauma sanoo kannattavansa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja tiukkaa talouspolitiikkaa, ettei lasku jäisi lastemme maksettavaksi. – Ihmisellä pitää olla vastuuta ja myös vapautta. Jos asioista ei keskustella avoimesti, päädytään samanlaiseen tilanteeseen kuin Saksassa nyt ollaan eli keskustelemattomuuteen turhautuneet ihmiset äänestävät äärioikeistolaista AfD:tä. Hyvinvointiyhteiskunta on Pia Kauman mukaan parhaimmillaan kuin trampoliini, joka pompauttaa vaikeuksiin joutuneen ihmisen takaisin aktiiviseen elämään. – Nyt meillä on liian suuri julkinen sektori suhteessa tuloihin. Meidän olisi pitänyt sanoa selkeämmin, että pitää priorisoida. Tämä koskee sekä Espoota että Suomea. Syyllistän tämän sanomatta jättämisestä myös itseni, Kauma toteaa. Millainen Espoon poliittinen ilmapiiri on? Kauma vastaa kysymykseen videolla: Espoo on määritellyt itsensä lasten ja nuorten pääkaupungiksi. – Se, miten onnistumme rakentamaan lasten ja nuorten tulevaisuutta, ratkaisee sen, miten he hoitavat meidän harmaantuvan väestön tulevaisuuden. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että huumeongelmat ja muut ongelmat eivät vie voittoa, vaan nuoret käyvät koulunsa loppuun ja hakeutuvat työelämään eivätkä jää elämään sosiaaliturvan varassa. Kauma muistuttaa, että Espoolla on iso rooli koko Suomen kannalta. Ylioppilaat valmistuvat Espoon lukioista keskimääräistä paremmilla arvosanoilla ja he lähtevät korkeakouluihin opiskelemaan. – Tulevat innovaatiot ja yritystoiminta ovat paljolti näiden nuorten käsissä. Meidän täytyy varmistaa, että he jäävät Suomeen ja rakentavat oman elämänsä tänne. Heidän pitää pystyä myös yhdistämään työ- ja perhe-elämä. Pia Kauman suurin Espooseen liittyvä huoli on kuitenkin juuri koulumaailma, koska inkluusio ja kolmeportainen tuki eivät toimi. – Luokat ovat liian suuria ja siellä on lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea, mutta he eivät saa sitä. Kauman mielestä kouluasioissa pitäisi peruuttaa siten, että tasoryhmät ja erityisluokat otettaisiin uudestaan käyttöön. – Tämä turvaisi oppimista ja antaisi mahdollisuuden täsmäopetukseen. Se, että oppilaat jaettaisiin tasoryhmiin, ei tarkoita sitä, että oppilas jää pysyvästi alemmalle tasolle. Kyllä hän voi siirtyä toiseen ryhmään, kun on oppinut asiat. Kauma peräänkuuluttaa pragmaattisempaa suhtautumista asiaan, koska hän näkee, että tätä muutosta vastustetaan ideologisista syistä. Politiikassa Pia Kauma on profiloitunut kansainvälisissä asioissa. Länsiväylän haastatteluun Kauma saapui Iltalehden USA-studiosta, jossa hän oli europarlamentaarikko Jussi Saramon (vas.) kanssa pohtimassa, miten Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätökset ovat vaikuttaneet Suomeen ja Eurooppaan. Kauma oli heinäkuusta 2023 alkaen kaksi vuotta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarinen yleiskokouksen puheenjohtaja. Puheenjohtajakaudellaan hän aiheutti poliittisen myrskyn tapaamalla Venäjän edustajan Taškentissa Parlamenttienvälisen liiton (IPU) vuosikokouksessa. Tapaamisen tulkittiin rikkoneen Venäjän eristystä. Viestipalvelu X:ssä hän selitti päätöksen tapaamisesta olleen hänen omansa ja tapaaminen liittyi hänen rooliinsa Etyjin yleiskokouksen puheenjohtajana eikä hän edustanut tapaamisessa Suomea tai kokoomusta. Ensimmäiseen mediamyrskyynsä Kauma joutui ensimmäisellä kansanedustajakaudellaan vuonna 2014, kun hän kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana arvosteli Länsiväylän haastattelussa sitä, miksi maahanmuuttajaperheille pitää hankkia uudet lastenvaunut täydentävällä toimeentulotuella, eli veronmaksajien rahoilla. Asiasta nousi valtakunnallinen puheenaihe, ja julkisessa keskustelussa hän sai lisänimen vaunu-Kauma. Tuolloin Kauma selitti, että alun perin hän pohdiskeli säästöjen tarpeellisuutta alijäämäisen talouden kanssa kamppailevassa Espoossa ja maahanmuuttajien lastenvaunut oli vain yksi esimerkkinä siitä, että ihan kaikesta pitää säästää. Kauman ulostuloa seurasi värikäs keskustelu, jossa häntä syytettiin muun muassa rasismilla flirttailusta, julkisuustempusta ja siitä, että lausunto perustui urbaaniin legendaan maahanmuuttajien suosimisesta toimeentulotuen jaossa. Vuonna 2021 Kauma johti kokoomuksen eduskuntaryhmän kotoutuslinjausten valmistelua. Silloin hän penäsi Länsiväylän haastattelussa järkeä keskusteluun. – Totuus maahanmuutosta ei ole perussuomalaisten esittämä totuus eikä se ole myöskään vihreiden ja vasemmiston esittämä totuus. Perussuomalaisten mielestä maahanmuutosta on vain ongelmia ja vihervasemmiston mielestä mitään ongelmia ei ole. Totuus on jossain siellä välillä (LV 23.8.2021). Kokoomus julkaisee näinä päivinä uuden maahanmuuttolinjauksensa. – Haluamme, että linjaus on vastaus ihmisten pelkoihin ja kysymyksiin. Kokoomuksen erottaa perussuomalaisista se, että me emme näe kaikkea maahanmuuttoa vahingollisena. Sellaiset maahanmuuttajat, jotka tulevat tänne rakentamaan yhteiskuntaa ja tekemään työtä, ovat oikein hyviä tulijoita. – Empatia on toinen asia, joka erottaa minut perussuomalaisista, kuten Purrasta, jonka mielestä empatia ei alkuunkaan kuulu politiikkaan. Merkittävin asia, johon Pia Kauma kokee Espoossa vaikuttaneensa ratkaisevasti, on potilastietojärjestelmän valinta. Viranhaltijajohto oli Apotin valinnan kannalla. – Olin työskennellyt it-alalla terveydenhuoltoon liittyvien asioiden kanssa ja kuullut, että Apotti on käytettävyydeltään huono ja myös kallis ratkaisu, jonka lisenssimaksut menevät USA:han. Sain ensin vakuutettua oman ryhmän siitä, että Apottia ei kannata valita. Sitten samalle kannalle tulivat muut ryhmät – toki ne olivat tehneet asiasta myös omia selvityksiään. Apotin käyttöönottoa harkittiin myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, ja Kauma sanoo olleensa torjumassa asiaa sielläkin. – Apotin vastustukseni taustalla on se, että potilasjärjestelmä ei ole kertahankinta vaan pitkäaikainen yhteistyö. Siksi järjestelmän pitää edustaa meillä olevaa kotimaista osaamista, jota kehitetään myös tulevaisuutta varten. – Jos jokin järjestelmä on huono, miksi sinne pitää laittaa lisää rahaa? Siinä puhutaan kymmenistä ja sadoista miljoonista euroista ja samaan aikaan meillä keskustellaan siitä, että kaupungin kassaan pitää kerätä viisi miljoonaa euroa pysäköintimaksuilla, Kauma tuhahtaa. Espoon kuntapolitiikasta Kauman mieleen on jäänyt erityisesti se kaupunginvaltuuston kokous vuonna 2006, jolloin päätettiin Espoon Sähkön loppujen osakkeiden myymisestä. Hän ja kokoomuksen Pirjo Kemppi-Virtanen ja Sanna Lauslahti (nykyisin Aunesluoma) istuivat uusina valtuutettuina takarivissä ja äänestivät ryhmän kannasta poiketen tyhjää. Silloin joku kommentoi, että nyt olisi kirveellä töitä takarivin blondeissa. Sattumalta kaikki kolme olivat vaaleatukkaisia naisia. Silloin uutena valtuutettuna Kauma koki, että ryhmän tahtoon alistuminen on paikoin hankalaa. Sittemmin hän on todennut, että ryhmäkurin opettelusta on ollut hyötyä eduskuntatyössä, koska siellä ryhmän yhtenäisyyden paine on vielä suurempi. Kaupunginvaltuutetun ja kansanedustajan kaksoisroolissa voi tulla eteen ristiriitoja. – Jos valtionosuusjärjestelmään ehdotetaan eduskunnassa muutosta, joka vie Espoolta entistä enemmän rahaa, niin kumpaa linjaa tuet – Espoon linjaa vai hallituksen linjaa? Eduskuntavaaleista ensi huhtikuussa on Kauman arvion mukaan tulossa tiukemmat kuin nyt ajatellaan. Viime aikojen gallupeissa Sdp on johtanut selvästi ja perussuomalaiset on noussut kokoomuksen rinnalle. – Maaliintulojärjestys ei vielä ole tiedossa. Toivotaan, että Suomeen tulee Orpon 2 -hallitus, koska neljässä vuodessa ei saada aikaan niin tuntuvia muutoksia, että velkaantuminen on varmasti taitettu ja talous käännetty kasvuun. Jos politiikka muuttuu ensi vaalikaudella täysin erilaiseksi, se ei tee hyvää esimerkiksi investoinneille. Yksi tällainen asia on yhteisöveron lasku, jonka Sdp haluaa perua. Kauma myöntää avoimesti, että myös kokoomuksen sisäinen kilpailu on todella kovaa. Koska sekä kuntavaaleissa että eduskuntavaaleissa äänestetään henkilöä, kaikki kilpailevat kaikkien kanssa äänestäjistä. – Se luo paineita profiloitumiseen eli yhteisestä linjasta irrottautumiseen. Pia Kauma on ollut Espoon kaupunginvaltuutettu vuodesta 2005. Hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2011. Tällä hetkellä hänellä ei ole kotikaupungissaan valtuutetun roolin lisäksi muita luottamustehtäviä, koska kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtajuus ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenyys ovat melkoisen työllistäviä. Espanja-ystävyysryhmän puheenjohtajana ja espanjaa puhuvana kansanedustajana Kauma pääsi osallistumaan Espanjan kuninkaan ja kuningattaren vierailun kunniaksi järjestetylle juhlaillalliselle Presidentinlinnassa. Hän oli pukeutunut Espanjan lipun väriseen, hehkuvan punaiseen iltapukuun. – Kuinka monta iltapukua omistat? – Olen ollut Linnan juhlissa 10 kertaa, mutta en ole joka vuosi hankkinut uutta iltapukua. Ehkä niitä on silti enemmän kuin 10. Uusiokäytän iltapukujani ja illallisilla käyttämäni iltapuku oli vanha. Ei kukaan muista, mitä pukua olen missäkin tilaisuudessa käyttänyt. Kauman kanssa samassa pöydässä istui Espanjan kuninkaan esikuntaan kuuluvia ihmisiä. – Keskustelimme muun muassa lapsista ja siitä, miten Espanjassa lastenhoito on järjestetty ja miten isovanhemmat osallistuvat siihen. Kuninkaan seurueessa ei yleensä puhuta päivänpolitiikkaa. Kerroin vieraille, että Espanja on suomalaisten suosima lomakohde ja että kymmenet tuhannet suomalaiseläkeläiset asuvat siellä talvisin. Pia Kauma täyttää 60 vuotta 20. lokakuuta.
