Hallitus kaavailee, että avoimesta yliopistosta voisi nykyistä helpommin edetä korkeakoulututkintoon asti. Kansanedustaja Pia Kauman (kok) mielestä Suomen järjestelmää on ”pakko rukata”, koska vain pieni osa halukkaista saa korkeakoulupaikan. Hallituksen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuutta. Ylioppilaskunnat eivät pidä siihen hyvänä keinona tehdä maksullista väylää korkeakoulututkintoon.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Pia Kauman mielestä Suomi hukkaa valtavan määrän potentiaalia, koska vain pieni osa halukkaista saa korkeakoulupaikan. Kauman mielestä Suomen koulutusjärjestelmää on ”pakko rukata” lähemmäksi esimerkiksi Alankomaiden järjestelmää, jossa ”kaikki saavat yrittää”.
”Vuoden 2023 ylioppilaista 65,5 prosenttia jäi samana vuonna ilman opiskelupaikkaa”, Kauma sanoo Tilastokeskuksen tietoihin viitaten.
Kauma puolustaakin hallituksen suunnitelmaa, että avoimesta yliopistosta tehtäisiin selkeämpi väylä korkeakoulututkintoon. Tämä taas liittyy hallituksen tavoitteeseen, että 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus saataisiin nostettua 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Kauma kommentoi korkeakoulutusasiaa viestipalvelu X:ssä, jossa hän viittasi Iltalehden uutiseen aiheesta.
Iltalehden mukaan tutkinnonmyöntöoikeus avoimen yliopiston puolelle on tarkoitus säätää tämän hallituskauden aikana.
Vain murto-osalle opiskelupaikka
Kauman mukaan on ongelma, että vain murto-osa halukkaista saa opiskelupaikan.
”Asia on ratkaistava joko hallituksen esittämällä tavalla niin, että myös avoimen kautta saa suorittaa koko tutkinnon. Tai niin, että sisään pääsevät lähes kaikki, mutta osa karsiutuu tentti tentiltä”, Kauma esittää.
Kauman mukaan hän tarkoittaa ”lähes kaikilla” sitä, että asetetaan tietyt perusedellytykset, mutta ne on helpompi täyttää kuin nykyiset pääsykoe- tai ylioppilastodistuksen rajat.
Kauman mukaan ei Amerikan-malli
Hallituksen esittämässä avoimen väylän mallissa opintopisteet olisivat maksullisia. Kauman mukaan eivät kuitenkaan niin kalliita, etteikö tavallinen opiskelija niihin pystyisi.
”Mihinkään Amerikan huippukalliiseen malliin tässä ei olla menossa. Maksut toisivat rahaa opetuksen laadun parantamiseen.”
Ylioppilaskunnat ovat vastustaneet uudistusta.
Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikan asiantuntija Heidi Rättyä tyrmäsi hallituksen puoliväliriihessään nostaman uudistuksen blogissaan heti keväällä.
”Toteutuessaan avoimen tutkinnonanto-oikeus luo maksullisen oikoreitin huolella hiotun opinto- ja valintakoemenestykseen perustuvan opiskelijavalinnan ohi. Uudistus siis hyödyttäisi maksukykyisimpiä yksilöitä, joilla olisi aina käytettävissään maksullinen oikotie”, Rättyä arvosteli.
Hyväosaisille lisäetua?
Rättyä huomautti, että opintomenestys korreloi sosioekonomisen taustan kanssa, ja koulutustaso periytyy Suomessa voimakkaasti jo nyt.
”Todennäköisesti maksullisen tutkinnon joutuisivat siis useimmiten itselleen kustantamaan nimenomaan matalasta sosioekonomisesta asemasta ponnistavat nuoret, ja korkeakoulutettujen vanhempien hyväosaiset lapset pärjäisivät maksuttoman puolen opiskelijavalinnoissa jatkossakin.”
Rättyän mukaan kaikista varakkaimmille uudistus tarjoaisi lisää vaihtoehtoja, kun taas heikompiosaiset jäisivät useammin pulaan.
”Resurssit pois tutkinto-opetuksesta”
Hänen mukaansa paras tapa nostaa korkeakoulutettujen osuutta olisi lisätä nykyisen korkeakoulujärjestelmän koulutuskapasiteettia kestävästi riittävällä lisärahoituksella.
Lapin yliopiston ylioppilaskunta huomautti puoliväliriihen jälkeen, että Lapin yliopiston avoin yliopisto on vielä suhteellisen pieni ja täydentävässä roolissa.
”Sen roolin muuttaminen tutkintokoulutuksen tarjoajaksi vaatisi mittavaa opetustarjonnan kasvattamista ja hallinnollista kehittämistä. Tämä kehitys olisi vääjäämättä pois Lapin yliopiston tutkinto-opetuksesta, joka toimii jo nyt rajallisilla resursseilla.”