Hallitus uudistaa kotihoidon tukea siten, että tukea voisi jatkossa saada, mikäli tuen saaja, eli lasta pääasiallisesti hoitava vanhempi tai muu huoltaja on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta. Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa maahan muuttaneiden vanhempien, siirtymistä työelämään, lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen sekä vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauman mukaan kyse on tärkeästä uudistuksesta, joka vahvistaa erityisesti pienten lasten ja naisten asemaa.
”Suomeen muuttavien on tärkeää päästä nopeasti kiinni kielitaitoon, työhön ja yhteiskuntaan. Uudistus ohjaa perheitä varhaiskasvatukseen ja työelämään. Se on lasten, vanhempien ja koko Suomen etu”, Kauma sanoo.
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027, ja se koskisi henkilöitä, jotka muuttavat Suomeen lain voimaantulon jälkeen.
Kotihoidontuki maksetaan jatkossa vain sille vanhemmalle tai muulle huoltajalle, joka pääasiallisesti hoitaa lasta. Perhe voi jatkossakin valita kotihoidon tuen, vaikka lasta hoitaisi osan ajasta kotona esimerkiksi isovanhempi. Tuen maksu tapahtuu kuitenkin vain pääasiallisesti hoitajalle.
”Ratkaisu on tasapainoinen. Se huomioi erilaiset perhetilanteet, mutta samalla kannustaa erityisesti maahan muuttaneita vanhempia aktiivisesti osaksi työelämää ja suomalaista yhteiskuntaa”, Kauma toteaa.
Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen osallistumisella on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia lasten kehitykseen, erityisesti silloin kun lapsi kasvaa uudessa kieli- ja kulttuuriympäristössä.
”Varhaiskasvatus tukee kielen oppimista, sosiaalisia taitoja ja kouluvalmiuksia. Se auttaa lapsia pääsemään tasavertaiselle lähtöviivalle ja ehkäisee syrjäytymistä. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin riittävän varhain”, Kauma sanoo.
Uudistus vahvistaa myös naisten asemaa työmarkkinoilla ja edistää taloudellista itsenäisyyttä.
”Työelämään osallistuminen jo varhaisessa vaiheessa parantaa työllistymismahdollisuuksia, vahvistaa kielitaitoa ja lisää taloudellista itsenäisyyttä. Samalla kavennetaan sukupuolten välisiä eroja työelämässä. Kyse on konkreettisesta tasa-arvoteosta”, Kauma sanoo.
Kauma korostaa, että työelämään siirtyminen ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii sekä yksilön omaa aktiivisuutta että toimivia palveluja.
”Työelämään ei vain hypätä. Se vaatii kielen oppimista ja osaamisen kehittämistä. Siksi on tärkeää, että ihmisen rinnalla kulkevat toimivat palvelut, kuten kielikoulutus, työllisyyspalvelut ja varhaiskasvatus. Samalla tarvitaan omaa aktiivisuutta ja halua tarttua mahdollisuuksiin. Kun kannustimet ja tuki ovat kohdallaan, yhä useampi pääsee kiinni työhön ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan Suomessa”, Kauma sanoo.
Tiedote julkaistu alun perin STT infossa.