Joulukuussa hyväksytty hallituksen lakiesitys mahdollistaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon. Tarve on ollut ilmeinen, ja esimerkiksi Espoossa kaavaillaan englanninkielisen lukiokoulutuksen käynnistämistä jo syksyllä 2027. Kokoomuksen Pia Kauma on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen jo vuonna 2019.
Kauma pitää englanninkielisen ylioppilastutkinnon mahdollistamista tärkeänä uudistuksena, joka palvelee entistä paremmin monikielisiä perheitä ja tukee Suomen kykyä houkutella maahan kansainvälisiä osaajia.
“Suomessa on aiemminkin pystynyt tekemään ylioppilastutkinnon englannin kielellä, perustuen sveitsiläiseen International Baccalaureat -ohjelmaan (IB), mutta lainmuutoksen myötä englanninkielinen ylioppilastutkinto voidaan tehdä nyt suomalaiseen opetusohjelmaan perustuen. Suomalainen ylioppilastutkinto on IB-ohjelmaa monipuolisempi eikä sen perusteella tarvitse enää maksaa lisenssimaksuja ulkomaille”, aloittaa Kauma.
“Perheiden tehdessä päätöstä uudesta kotimaasta ovat lasten koulutusmahdollisuudet aivan keskeisessä asemassa. Siksi koulutusjärjestelmää on kehitettävä niin, että koulupolun voi suorittaa kokonaan englanniksi ja sen suorittamiseksi on erilaisia vaihtoehtoja. Suomen kannattaa olla houkutteleva myös kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä silmissä”, Kauma perustelee.
Englanninkielinen ylioppilastutkinto on suunnattu opiskelijoille, joiden kielitaito ei riitä lukiokoulutuksen suorittamiseen suomeksi tai ruotsiksi. Tutkinnossa kirjoitettaisiin jokin Suomen virallisista kielistä vieraana kielenä.
”Olen erityisen tyytyväinen, että oma kotikaupunkini Espoo kaavailee englanninkielisen lukiokoulutuksen käynnistämistä jo syksyllä 2027. Meillä tarve on ilmeinen, sillä kaupungin väestö kasvaa voimakkaasti ja uusista espoolaisista jopa 70 prosentilla kotikieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi”, Kauma sanoo.
Englanninkielinen ylioppilastutkinto parantaa myös Suomen koulutusviennin mahdollisuuksia.
”Suomalaista peruskoulua arvostetaan ulkomailla, ja englanninkielinen ylioppilastutkinto tuo siihen nyt hyvän lisän”, toteaa Kauma.
”Hallituksen uudistus on äärimmäisen tärkeä. Koulutusjärjestelmän tulee palvella myös niitä nuoria, jotka haluavat rakentaa tulevaisuutensa Suomessa, mutta joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi”, Kauma summaa.
Tiedote julkaistu STT:n sivuilla.