Kokoomuksen Pia Kauma on muistettu lastenvaunuista ja maahanmuuttajista, mutta nyt hänen julkisuuskuvansa on muuttunut.
Nykyään maahanmuutosta käytetään paljon kovempaa kieltä sekä kokoomuksessa että hallituskumppani perussuomalaisissa, ja Kauman puheet tuntuvatkin jo melko viattomilta. Vuonna 2014 rasistisina pidetyt lausunnot herättivät kuitenkin pahennusta myös kokoomuksen sisällä. Kauma jäi ehkä siksi ”kevyemmän sarjan poliitikoksi”, kuten eräs politiikkaa pitkään seurannut arvioi.
Jotain on nyt kuitenkin muuttunut. Kaumasta, 58, on tullut vakavailmeinen sovittelija, jota arvostetaan myös ulkomailla.
Kauma on edelleen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja, mutta viime vuosina hänet on nähty kättelemässä Paavia, tarkkailemassa vaaleja Yhdysvalloissa ja todistamassa tuhoa Egyptin ja Gazan rajalla.
Kauma on päätynyt näihin paikkoihin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana.
Etyj on toisille muinaisjäänne kylmän sodan ajalta. Järjestö, joka on jäänyt YK:n, Naton ja EU:n jalkoihin. Toisaalta Etyjissä nähdään myös potentiaalia: kun Eurooppaa uhkaa taas jako etupiireihin, muun mussa presidentti Alexander Stubb on ehdottanut Etyjiä yhdeksi ratkaisuksi rauhanrakentamisessa.
K auman mukaan kansainväliset tehtävät vähentävät näkyvyyttä Suomessa. Mediassa ne näkyvät vain harvoin, eivätkä äänestäjätkään hänen mukaansa arvosta niitä erityisen korkealle.
”Matkoja pidetään aika herkästi turistimatkoina; että käydään illallisilla ja ollaan uima-altaalla.”
Kauma kertoo mieleenpainuvimmasta matkastaan kansainvälisissä tehtävissä. Kun hän vieraili Ukrainassa ensimmäisen kerran Venäjän hyökkäyksen jälkeen, juna jouduttiin evakuoimaan kesken matkan ja Kauma sekä vaunun muut matkustajat siirrettiin suojaan pommituksilta.
Vuosi sitten sota oli jo muuttunut hänen mukaansa arkipäiväiseksi.
”Kun tuli ilmahälytys, ihmiset laskivat että seitsemän minuuttia aikaa, tässähän ehtii käydä kaupassa.”
K ansainväliset tehtävät ovat kiinnostaneet Kaumaa aina. Hänen äitinsä kertoi tarinaa 3-vuotiaasta Piasta, joka pakkasi matkalaukkunsa ja ilmoitti lähtevänsä Amerikkaan.
Työt viennin parissa veivät välillä Kauman ulkomaille. Eduskuntaan hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 2011, ja kielitaitoisena hänelle oli selvää hakeutua ulkopolitiikkaa painottaviin tehtäviin.
”Olisin halunnut Euroopan neuvostoon, mutta Ilkka Kanerva sanoi, että Etyj on paljon mielenkiintoisempi, tule sinne”, Kauma kertoo.
Kanerva saattoi olla hieman puolueellinen. Hän uskoi intohimoisesti, että Etyj on paras sillanrakentaja monessa konfliktissa ja haki jopa järjestön pääsihteeriksi.
Vuonna 2014 Kanerva valittiin tehtävään, jossa Kauma toimii nyt. Yhtäläisyyksiä löytyy myös aikakaudesta: vuonna 2014 Venäjä miehitti Krimin. Vaikka suurin osa Etyjin 57 jäsenvaltiosta tuomitsi Venäjän toiminnan, ei Etyj tai mikään muukaan kansainvälinen organisaatio pystynyt tuomaan alueelle pysyvää rauhaa.
Ukrainan tilanteesta tuli Kanervan puheenjohtajakauden kiintopiste, ja niin on käynyt myös Kaumalle.
K auma valittiin puheenjohtajaksi kesällä 2023. Siitä hänen on kiittäminen sekä arpaonnea että suomalaista kansanedustajakollegaa.
Kolmen ehdokkaan kamppailussa Kauma ja espanjalainen vasemmiston ehdokas saivat yhtä paljon ääniä ja tulivat toiseksi brittiläisen konservatiiviehdokkaan jälkeen.
Ilman kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd) antamaa ääntä Kauma olisi jäänyt kolmanneksi.
Eloranta oli lähtenyt Turusta Kanadaan suoraan lapsensa häistä osallistuakseen äänestykseen. Arpa valitsi Kauman toiselle kierrokselle, ja sen hän voitti juuri sosialistien äänillä.
Eloranta on tyytyväinen, että pystyi vaikuttamaan Kauman valintaan. Hän kehuu Kaumaa kielitaitoiseksi ja ahkeraksi, asiantuntevaksi ja osaavaksi.
Kauman itävaltalainen kollega, viime vuonna Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtajaksi valittu Gudrun Kugler, ylistää Kaumaa harkitsevuudesta ja pyrkimyksestä tasapainoon sekä oikeudenmukaisuuteen.
”Jos näkisin kahden ihmisen tappelevan, lähettäisin heidät Kauman luokse, hän auttaisi riitapukareita löytämään ratkaisun. Hän hyödyntää myös niitä ominaisuuksia, joita on tarvinnut äitinä.”
V iime vuodet riitapukareina ovat olleet Venäjä ja länsimaat. Venäjä ja sen liittolaiset ovat onnistuneet lamauttamaan yksimielisyyteen pyrkivän järjestön päätöksenteon käytännössä kokonaan.
Järjestöllä ei ole ollut budjettia sitten vuoden 2021, eikä Venäjä ole maksanut jäsenmaksuaan kolmeen vuoteen.
Kauma on noudattanut kaudellaan protokollaa ja kutsunut Venäjän kokouksiin. Usein Venäjän valtuuskunta on jäänyt ulos viisumiongelmien takia.
Kun Venäjä on ollut mukana, muut maat ovat ilmaisseet mielipiteensä voimakkaasti.
Kauma kertoo ulosmarsseista Venäjän puheenvuorojen aikana, ja hän on itsekin poistunut paikalta.
Venäjän ja Valko-Venäjän valtuuskuntien takana on heiluteltu Ukrainan lippua, ettei kokouksista saisi kuvamateriaalia propagandatarkoituksiin.
Kauma uskoo kuitenkin muutokseen. Merkkejä siitä kuulemma on: aiemmin Venäjän rinnalla ”kiukutelleet” Keski-Aasian valtiot ovat alkaneet ottaa puolueettomamman kannan Venäjä-kysymyksissä ja käyttää englantia, ja Etyjin uusi turkkilainen pääsihteeri on matkustamassa Moskovaan.
S itten on niitä merkkejä, jotka huolestuttavat Kaumaa. Merkki yksi: presidentti Donald Trump ei juurikaan arvosta kansainvälisiä järjestöjä. Merkki kaksi: Yhdysvaltojen ja Venäjän mahdolliset rauhanneuvottelut ilman Ukrainaa.
Kauma vieraili helmikuun alkupuolella Ukrainassa, jossa Etyjin mahdollinen rooli rauhanvälittäjänä nousi esiin. Tunnelmaa Kiovassa Kauma kuvailee optimistiseksi, siitäkin huolimatta että Ukrainan paikka on mahdollisissa rauhanneuvotteluissa epävarma.
Kauma asettelee sanansa varovasti puhuessaan mahdollisista rauhanneuvotteluista.
”Jos ajatellaan Zelenskyiä ; sitä miten paljon ihmisiä on kuollut ja perheitä traumatisoitunut eikä silti ole pystytty pitämään maata omassa hallinnassa. Mikä on se raja, mihin asti voi mennä, milloin ollaan kypsiä neuvotteluihin?”
Kokeeko Kauma, että nyt ryhdyttäisiin neuvottelemaan terroristien kanssa?
”Voihan sen niinkin kokea, mutta itse ajattelen samalla tavalla kuin Martti Ahtisaari: tarvittaessa neuvotellaan vaikka terroristien kanssa, jos se johtaa pysyvään rauhaan.”
Kyse on Kauman mukaan ennen kaikkea ajoituksesta. Ukraina päättää, milloin on oikea hetki.
K eväällä Kaumalla on edessä Etyj-matkojen lisäksi eduskuntatyötä ja vaalikampanjointia. Tänä vuonna hänelle tuli täyteen 20 vuotta Espoon kaupunginvaltuustossa.
Paikallispolitiikan murheet näyttäytyvät joskus pieniltä kansainvälisten tehtävien rinnalla.
”Olet juuri ollut keskustelemassa maailmalla kidutuksen lopettamisesta tai mielipidevangeista ja sitten tulet kaupunginhallituksen kokoukseen taas kerran käsittelemään sitä, muutetaanko joku tienpätkä kaksisuuntaiseksi.”
Jos Kauma jostain saa kansalaispalautetta, niin niistä tienpätkistä.
”Me Suomessa ei aina nähdä, miten hyvin asiat meillä on. Joskus toivoisin pientä suhteellisuudentajua.”
Kauman mukaan nykyisessä puheenjohtajan tehtävässä on oltava tarkka ja herkkä. Yksikin väärä sana voi lopettaa neuvottelut kuin seinään, hän sanoo.
Oman opetuksensa hän sai jo yli kymmenen vuotta sitten lastenvaunukohussa. Oppi oli tämä: vaikka maahanmuuttokysymykset ovat tärkeitä, on sanat valittava tarkasti.
Juttu julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 28.02.2025.