Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen (Etyj PA) puheenjohtaja, kansanedustaja Pia Kauma osallistui Etyjin ulkoministerikokoukseen Maltalla 5.12.2024. Kerran vuodessa pidettävään kaksipäiväiseen ulkoministerikokoukseen osallistuvat kaikki Etyjin osallistujamaiden ulkoministerit ja Kauma Etyj PA:n puheenjohtajana. Kauman puheenvuoroa olivat kuuntelemassa myös Venäjän ja Yhdysvaltojen ulkoministerit Sergei Lavrov ja Antony Blinken.
Suomi toimii Etyjin puheenjohtajamaana vuonna 2025. Kypros ilmoittautui valmistelevan komitean kokouksen aikana puheenjohtajaehdokkaaksi vuodelle 2027. Vuoden 2026 puheenjohtajamaata ei vielä päätetty.
Ilman rauhaa ja turvallisuutta on mahdotonta rakentaa tulevaisuutta
Avausistunnossa Kauma korosti Etyjin Helsingin sopimuksen periaatteiden olevan edelleen ajankohtaisia, sillä rauha ja turvallisuus ovat ensimmäinen edellytys kestävälle kasvulle ja investoinneille.
”Turvallisuus ei ole muutaman etuoikeus vaan jokaisen välttämättömyys”, Kauma totesi. Hän siteerasi presidentti Urho Kekkosta, joka Etyk-ajan hengessä jo vuonna 1975 totesi, että ”valmius kompromisseihin on merkki vahvuudesta, ei heikkoudesta”.
Kauman mukaan Euroopan suurimpana haasteena on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja että sota loppuu vasta, kun Venäjä vetää joukkonsa pois Ukrainasta ja kunnioittaa Helsingin sopimusta. Hän korosti, että vain Ukraina voi määrittää, milloin on oikea aika neuvotteluille ja mitkä ovat rauhan ehdot.
Etyjin kannettava vastuuta rauhan ja vakauden takaamisessa
Kauman mukaan rauhan saavuttamisen jälkeenkin tarvitaan vielä turvallisuustoimia, sillä vakauden luottamuksen rakentaminen vie aikaa.
”Etyjin tulee silloin olla valmis auttamaan, olipa kyse rauhansopimuksen täytäntöönpanosta tai sen toteutuksen valvonnasta tai niitä edeltävien neuvotteluiden fasilitoinnista. Meidän tulee tehdä velvollisuutemme rauhan säilymisen turvaamiseksi, sillä samoihin Helsingin periaatteisiin sitoutunut 57 maan yhteisö on erinomainen foorumi tähän tarkoitukseen”, Kauma totesi.
Etyj on vuonna 2024 vienyt läpi poikkeuksellisen suuren määrän vaalitarkkailuoperaatioita, joihin on osallistunut yli 500 tarkkailijaa. Vaalitarkkailu on neutraalia ja se perustuu tieteeseen ja tilastollisiin menetelmiin.
Monissa maissa käydään vaaleja polarisoituneessa ilmapiirissä ja äänestäjiin vaikuttamisen keinot ovat esimerkiksi tekoälyn yleistyttyä yhä moninaisempia. Siksi on tärkeää, että myös vaalitarkkailumenetelmät pysyvät mukana kehityksessä:
”Vaalitarkkailijoina tehtävämme on varmistaa, että tarkkailuumme voi luottaa ja että kansalaisten tahto – ei ulkoiset vaikuttamisyritykset – määrittää vaalien tuloksen”, Kauma totesi.
”Etyjillä yhdessä YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa on keskeinen vastuu siitä, että kansainvälistä lakia ja yhteisesti sovittuja periaatteita noudatetaan ja että monikansallinen yhteistyö on jatkossakin yksi peruspilareista maailman turvallisuuden takaamisessa”, Kauma summasi.