Etyjin yleiskokouksen tuore puheenjohtaja Pia Kauma (kok.) korostaa Suomen tarvetta varautua kriiseihin esimerkiksi maataloudessa ja lääkkeiden saannissa. Suomella on kansainvälisellä areenalla yhä arvostetun välittäjän rooli, Kauma sanoo.
Espoolainen kansanedustaja Pia Kauma (kok.) valittiin – kolmantena suomalaisena – Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajaksi.
Kanadan Vancouverissa valinnasta käytiin tiukka kisa. Kauma edusti kisassa kokoomuksen keskustaoikeistolaista kattopuoluetta EPP:tä. Hänellä oli vastassaan kaksi kilpailijaa: brittiläinen konservatiivi ja espanjalainen sosialisti, molemmat miehiä.
Valintaprosessi oli erittäin tiukka, sillä ensimmäisellä kierroksella britti sai 70 ääntä ja Kauma ja espanjalainen molemmat 65.
Kauma pääsi arvalla jatkoon ja hän voitti britin äänin 101–68, koska hän sai toisella kierroksella myös sosialistien ja vihreiden äänet.
Etyjissä on hallitusten välinen puoli ja parlamentaarikkojen yleiskokous.
– Keskustelemme samoista asioista, mutta parlamentaarinen yleiskokous edustaa kansan ääntä, Kauma sanoo.
Ryhmään kuuluu kansanedustajia 57 maasta ja heitä on yhteensä noin 320. Suomesta on mukana kuusi kansanedustajaa.
Etyj käsittelee laajasti turvallisuuteen liittyviä asioita. Poliittis-sotilaallinen turvallisuus on kovaa ydintä ja lisäksi käsitellään turvallisuutta taloudellisesta ja humanitaarisesta näkökulmasta.
– Tällä hetkellä Ukrainan tilanne hallitsee keskustelua kaikissa kolmessa komiteassa, mutta asiaa käsitellään eri näkökulmista. Keskustelun ytimessä on tuomita Venäjä ja estää sodan laajeneminen.
Ukrainan lisäksi Etyjillä on muitakin huolia, esimerkiksi Moldova.
– Riskinä on, että Venäjä laajentaa ”operaatiotaan” Moldovaan. Etyjillä on paikallismissioita Balkanilla. Autamme näitä maita jalkauttamaan demokratiaa ja rauhaa.
– Sodan aikana esimerkiksi Balkanin maissa kaikki ammuttiin hajalle, ja koko oikeusvaltiomekanismi on pitänyt rakentaa uudelleen. Tilanteen kriisiytymisen riski on edelleen olemassa, Kauma arvioi.
”Suomella on välittäjän rooli ja sitä arvostetaan.”
Keski-Aasiassa on maita, jotka ovat pitkälti Venäjän vaikutuksen alla, mutta jotka toisaalta haluavat rakentaa omaa itsenäisyyttään, esimerkiksi Tadžikistan ja Kirgisia.
Etyjin parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu kolmesti vuodessa.
Kauman mukaan Suomi koetaan maailmalla diplomaattisemmaksi maaksi kuin esimerkiksi Ruotsi, joka isoon ääneen tuo esiin oman tyytymättömyytensä.
– Suomi tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan kovin sanoin, mutta näemme myös sen, että Venäjä on naapurimaa, jonka kanssa on jollain tasolla tultava toimeen.
– Suomella on välittäjän rooli ja sitä arvostetaan. Emme halua lisätä vastakkainasettelua, vaan pyrimme näkemään kriisin yli. Etyj voi tarjota erilaisia sovittelukeinoja ja paikan, jossa asiantuntijat voivat neuvotella. Etyjin rooliin voi kuulua myös aselevon toteutumisen valvominen paikan päällä.
Kauman puheenjohtajakauden ensimmäinen toimenpide oli linjata, miten autetaan Ukrainaa jo nyt kohti jälleenrakentamista.
Suomi valmistautuu presidentinvaaleihin aivan erilaisessa turvallisuustilanteessa kuin kuusi vuotta sitten.
– Maailma on vaarallinen ja se johtuu siitä, että Venäjä on vaarallinen. Venäjä osoittautui arvaamattomaksi. Vielä muutama päivä ennen hyökkäystä jotkut asiantuntijat olivat sitä mieltä, että Venäjän suoraa hyökkäystä ei tule.
– Venäjä voi yllättää, vaikka sen asevoimat ovat sidottuina Ukrainassa. Se voi silti tehdä hybridioperaatioita.
Kauma sanoo aina olleensa Nato-jäsenyyden kannattaja, mutta hän on ajatellut kuten lukuisat muutkin niin, että kaupankäynti ja keskinäinen riippuvuus pitävät sodan loitolla. Niin ei käynyt.
– Vaikka Venäjä sotii Ukrainassa, se on sota länsimaita vastaan.
– Nato-jäsenyyden saaminen oli Suomelle tärkeää, koska se nostaa Venäjän kynnystä ryhtyä aseelliseen operaatioon.
Kauman mukaan iso kysymys maailman kannalta on myös se, mitä Kiina tekee. Käyttääkö se hyödyksi Venäjän toimia ja aloittaako se vastaavan operaation Taiwanilla? Kiina ja USA kilpailevat maailman taloudellisesta herruudesta, ja Intia on kovaa vauhtia kasvattamassa taloudellista vaikutusvaltaansa.
– Suomen pitää olla läsnä sellaisissa pöydissä, joissa asioista päätetään. Emme saa sulkeutua ja jäädä katsomaan sivusta. Ulkopoliittisen johdon pitää olla hyvin perillä asioista ja kaikkien pitää olla ajan hermolla. Naiiviuteen ei ole varaa, Kauma linjaa.
Eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kauma on mukana myös ministeriryhmän työskentelyssä. Hän keskustelee ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) kanssa aina kun se on mahdollista.
Kauma muistuttaa, että heikentyneen turvallisuustilanteen lisäksi meillä on muitakin uhkia. Suomen pitää varautua siihen, että finanssikriisin, turvapaikanhakijakriisin ja pandemian jälkeen seuraava kriisi on jo oven takana.
Suomen kannalta keskeisiä asioita ovat myös energiaomavaraisuus, oman maan ruokatuotannon varmistaminen ja lääkkeiden saatavuuden turvaaminen yhdessä EU:n kanssa.
– Emme voi antaa maatalouden ajautua siihen jamaan, että meillä ei ole omaa ruokatuotantoa.
Kauma huomauttaa, että hän ei halua olla uhkakuvien maalaaja. Tulevaisuuteen pitää varautua samalla kun kannetaan huolta tästä päivästä.
– Meidän pitää valaa uskoa siihen, että Suomessa kannattaa tehdä töitä ja perustaa perhe ja että tänne kannattaa tulla töihin.
Etyjin toiminnan pohjana on Helsingissä 1975 allekirjoitettu päätösasiakirja.
Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan ja siihen on vuoden jatko-optio. Kauma toivoo pääsevänsä jatkokaudelle, jotta sen aikana saadaan linjattua Etyjin uudistuksia.
– Jotkut ovat sitä mieltä, että Etyj on tarpeeton organisaatio, koska se ei pystynyt pitämään rauhaa EU:ssa. On turhaa antaa Etyjin kuolla ja perustaa sitten uusi organisaatio, kun sota loppuu.
– Sota loppuu siihen, että Venäjä vetäytyy Ukrainasta tai Ukraina päättää, että nyt on rauhanneuvottelujen aika. Meidän tehtävä on tukea Ukrainaa niin kauan kuin tarve sitä vaatii.
Etyj-kokouksessa puhutti Suomen hyvä koulutusjärjestelmä
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja valittiin viime kesänä samaan aikaan, kun Suomessa rasismikeskustelu ravisteli uutta hallitusta.
Suomen Etyj-valtuuskuntaa Vancouverissa johti tuore elinkeinoministeri Wilhelm Junnila (ps.).
Kauman Etyj-valinnan ratkettua Junnila ilmoitti pian erostaan. Hän ehti toimia ministerinä vain 11 päivää.
– Media ja oppositio ovat tehneet juuri sitä työtä mikä niille kuuluu eli penkoneet vallanpitäjien taustoja. Samalla siitä on tullut oppositiolle enemmän lyömäase, jota yritetään käyttää hallituksen kaatamiseen, Kauma kommentoi syyskuun alussa Länsiväylälle antamassaan haastattelussa.
– Rasismi on hirveä asia ja se pitää kitkeä pois yhteiskunnasta. Seurasin kohua internetin välityksellä. Kanadan kokouksessa mitkään maat eivät nostaneet esiin sanaa rasismi. Siellä keskusteltiin Helsingin hengestä ja Suomen hyvästä koulutusjärjestelmästä, Kauma sanoo.
Kauman mielestä aika monet suomalaiset ovat turhankin huolissaan siitä, mitä meistä maailmalla ajatellaan.
– Meidän pitää olla ylpeitä suomalaisuudesta. Negatiivisia asioita tulee harvoin vastaan. Meitä pidetään diplomaatteina.
Wilhelm Junnila on johtanut Suomen valtuuskuntaa neljä vuotta.
– Hänen puheenvuoroistaan ei ole tullut julki natsiyhteyksiä. Olen yllättynyt, että sellaisia löytyi. En hyväksy hänen kirjoituksiaan, ne ovat todella vastenmielisiä, Kauma kommentoi.
– En tunne häntä tämän tehtävän ulkopuolella, enkä jaa hänen poliittisia näkemyksiään.
Pia Kauma korostaa, että hirveiden tekstien tai tekojen käsittelyssä ei saa olla kaksoisstandardia. Kaikilla pitää olla sama kohtelu. Hän viittaa tuoreeseen SDP:n puoluesihteeriin Mikkel Näkkäläjärveen, jolla on tuomio eläinrääkkäyksestä.
Kauma on määrätietoisesti pyrkinyt ulkopolitiikan huipulle. Hän toivoo, että suomalaiset hakeutuisivat aktiivisemmin EU-virkoihin. Siksi Suomessa pitäisi satsata englannin lisäksi myös ranskan ja saksan opiskeluun.
– Suomalaisten edunvalvonta ei toteudu, jos EU.ssa työskentelee vähän suomalaisia. Muualla Euroopassa ei nähdä meidän sääolosuhteita ja metsien tilaa ja siksi sieltä tulee heille huonoja päätöksiä.
Kotimaan politiikan osalta Kauma toivoo, että hallitus pääsisi toteuttamaan hallitusohjelmaa. Velkataakka on todellinen ongelma, koska pelkästään korkokulut ovat miljardeja.
– Suunnan kääntäminen vaatii uudistuksia, joista kaikki eivät tykkää. Tanskassa ja Ruotsissa vastaavat uudistukset on jo toteutettu.
– Itse olen korostanut sitä, että samalla kun työttömyysturvaa leikataan, on parannettava työttömille annettavia palveluja.
Kaumaa ei ole nähty television viihdeohjelmissa eikä hän myöskään ole esitellyt vaatekaappiaan tai kotiaan naistenlehdissä.
– Olen tietoisesti halunnut keskittyä asioihin. Tilaisuuteen pitää totta kai pukeutua siihen sopivalla tavalla, mutta en pidä siitä tavasta, jolla pukeutumista poliittisessa työssä nykyään korostetaan.
– Vielä viisi vuotta sitten olisin tullut tähän tapaamiseen korkokengissä, mutta nyt tulin lenkkareissa. Mukavuus ennen kaikkea, Kauma naurahtaa.