Espoon kasvu kertoo kaupungin vetovoimasta.
Hanna Havuston kolumni (HS 7.7.) nosti esiin tärkeitä havaintoja Espoon kasvusta ja sen vaikutuksista kaupunkiin. Huolia ei pidä ohittaa. Nopeasti kasvavassa kaupungissa palvelujen riittävyys, rakentamisen laatu, liikkuminen, lähiluonto ja kaupunginosien tasapainoinen kehitys ovat kysymyksiä, jotka on pakko ratkaista.
Samalla on tärkeää muistaa, että Espoon kasvu kertoo kaupungin vetovoimasta. Ihmiset haluavat asua Espoossa ja yritykset investoida. Kansainväliset osaajat näkevät kaupungin paikkana, jossa voi rakentaa myönteistä tulevaisuutta itselleen ja perheelleen. Espoon kansallisena tehtävänä on vahvistaa koko Suomen hyvinvointia ja taloutta. Espoon tulee säilyttää asemansa houkuttelevana kohteena osaamiselle ja innovaatioille. Tämä ei ole ristiriidassa ihmisten hyvinvoinnin kanssa. Osaaminen on hyvinvoinnin edellytys.
Kaupungin kasvun on oltava hallittua, ja Espoon strategisten painopisteiden on näyttävä konkreettisina ratkaisuina arjessa. Päiväkotien ja koulujen tulee sijaita siellä, missä väestö kasvaa. Joukkoliikenteen ja liikenneyhteyksien on toimittava sujuvasti kaupunginosien välillä. Kaupunkikeskusten tulee tarjota palveluja, työpaikkoja, kulttuuria ja turvallinen lähiympäristö. Leppävaara, Tapiola, Matinkylä, Espoonlahti, Espoon keskus, Pohjois-Espoo ja muut alueet muodostavat yhdessä Espoon, josta jokainen voi löytää oman tapansa elää. Kaupunginosien eriytymistä ehkäistään kaupunkiuudistusohjelmilla.
Espoon asukkaat, työntekijät, yrittäjät, opiskelijat, opettajat, järjestöt ja vapaaehtoiset luovat yhdessä kaupungin, joka on enemmän kuin siihen liitetyt mielikuvat. Hyvinvoiva Espoo syntyy asukkaiden osallistumisesta, vahvoista työllistävistä yrityksistä ja politiikasta, jossa edistetään tavoitteita, jotka ovat aidosti espoolaisille yhteisiä. Espoo voi olla viihtyisä ja turvallinen asuinpaikka sekä nykyisille että tuleville espoolaisille.
Juttu julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa.