Jos haluamme suomalaisen koulutusjärjestelmän olevan jatkossakin maailman paras, sen on oltava kansainvälisempi ja joustavampi.
Elokuun alussa voimaan tullut lukiolain uudistus on herättänyt huolta koulutuksen ja kotoutumisen tilasta (HS Mielipide 7.8.).
Uudistukseen sisältyvä englanninkielinen ylioppilastutkinto ei millään tavoin uhkaa kansalliskieltemme asemaa tai suomalaisuutta, vaan pikemminkin vahvistaa niitä. Se on suunnattu opiskelijoille, joiden kielitaito ei riitä tutkinnon suorittamiseen suomeksi tai ruotsiksi. Tutkinnossa kirjoitettaisiin jokin Suomen virallisista kielistä vieraana kielenä.
Suomessa on aiemminkin pystynyt tekemään ylioppilastutkinnon englannin kielellä perustuen sveitsiläiseen International Baccalaureate -ohjelmaan (IB), joka on suomenkielistä tutkintoa suppeampi, ja josta on pitänyt maksaa lisenssimaksut ulkomaille.
Kilpailemme kansainvälisistä yrityksistä ja investoinneista muun muassa Kööpenhaminan ja Tukholman kanssa. Tässä kilvassa koulutusmahdollisuudet ovat aivan keskeisessä asemassa, koska myös osaajien perheiden pitää viihtyä Suomessa.
Pääkaupunkiseudun kunnista esimerkiksi Espoossa on jo 80 000 vieraskielistä, ja uusista espoolaisista jopa 70 prosentilla kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Espoossa onkin jo aloitettu englanninkielisen lukiokoulutuksen valmistelu. Mahdollisuudet onnistua myös koulutusviennissä paranevat englanninkielisen ylioppilastutkinnon ansiosta.
Jos haluamme suomalaisen koulutusjärjestelmän olevan jatkossakin maailman paras, sen on oltava kansainvälisempi ja joustavampi. Lukiolain uudistus on suuri askel tätä tavoitetta kohti.
Pia Kauma
kansanedustaja (kok), Espoo
Juttu julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa.
