Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pia Kauma ottaa Iltalehden Puheenvuoro-blogissa kantaa kuumana käyvään eläkekeskusteluun.
Hänen mukaansa maksussa olevat ja ansaitut eläkkeet on jätettävä rauhaan.
– Julkisen talouden sopeutukset on etsittävä sieltä, missä ne suurimmat ongelmatkin ovat eli valtion talouden menopuolelta. Niiden ylisuureen kasvuun eivät eläkeläiset ole syyllisiä. Menokarsinta on meidän poliitikoiden tehtävä, Kauma sanoo.
Pääministeripuolue kokoomus on esittänyt ensi vaalikauden sopeutusohjelmassa kahden miljardin säästöjä eläkkeistä. Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo on kuitenkin vakuuttanut, ettei puolue ole leikkaamassa ihmisten eläkkeitä, mikä koskee myös työeläkeindeksejä.
Muista puolueista onkin ihmetelty, miten näin isot säästöt olisi tehtävissä.
Kokoomuksen sopeutuslistan mukaan puolue toteuttaisi eläkeuudistuksen lähtökohtaisesti kolmikantaisesti. Se myös arvioisi eläkkeen kertymistä palkattomilta jaksoilta siten, että työeläkettä kertyisi vain työnteosta, vanhempainvapaista ja varusmiespalveluksen ajalta.
Kokoomus toteuttaisi myös uudistuksia keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi, varmistaisi työeläkeyhtiöiden tehokkuuden ja poistaisi aikaisia työstä poistumisen väyliä sekä vahvistaisi kannustimia pysyä työelämässä mahdollisimman pitkään.
Pelkkä eläkeläisten suuri määrä ei peruste
Kauma kirjoittaa blogissaan, että silloin kun Suomen taloudessa menee huonosti, katse kääntyy aina ennemmin tai myöhemmin eläkeläisiin.
– Etenkin nuorten ääniä kalastelevat poliitikot sanovat silloin mielellään, että ”nyt on eläkeläisten vuoro osallistua”. Tai että ”sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus vaatii eläkeläisten osallistumista”, Kauma kritisoi.
– Eläkeläisiä on jo yli 1,5 miljoonaa. Pelkkä eläkeläisten suuri määrä tai eläkemenot eivät kuitenkaan ole peruste sille, että juuri eläkeläisten pitäisi maksaa taloussopeutuksesta erityisen suuri lasku. Eläkemenot ovat tällä hetkellä vuositasolla hieman yli 40 miljardia euroa, ja niistä 37 miljardia euroa on työeläkkeitä. Työeläkkeet maksetaan pääosin työeläkejärjestelmän kautta, ei verorahoilla. Sen takia rahoitusta ei pidä sekoittaa valtion budjettiin.
Eläkeindeksin leikkaus monin tavoin vahingollinen
Kauma sanoo vastustavansa eläkeleikkauksia ja aivan erityisesti eläkeindeksin leikkauksia. Ne olisivat hänen mukaansa ”suuri virhe” ja monella tapaa vahingollisia. Keinoa on nostanut vaihtoehtona esiin muun muassa valtiovarainministeriö.
– Indeksileikkaus tarkoittaisi, ettei eläkkeitä korotettaisikaan elinkustannusten nousun perusteella. Vaikka tällainen leikkaus tehtäisiin vain väliaikaisena seuraavalle hallituskaudelle, se olisi pysyvä leikkaus eläkkeiden tasoon. Käytännössä siis nykyisten eläkeläisten loppuiäksi, koska eläkkeet olisivat jääneet pysyvästi elinkustannuksia alemmalle tasolle. Sellaisena päätös rikkoisi eläkeläisille annetun lupauksen eläkejärjestelmän luotettavuudesta, Kauma sanoo.
Myös Työeläkevakuuttajat Tela on tuonut esiin, että indeksileikkaus olisi pysyvä leikkaus niiden eläkeläisten tuloihin, joita se koskisi.
– Jos indeksileikkaus vielä toteutettaisiin vain yli 2000 euroa kuukaudessa eläkettä ansaitseville, kuten perussuomalaiset ovat ehdottaneet, ongelmaksi muodostuisi myös leikkauskohdistusten keinotekoinen raja. Miten perusteltaisiin 2010 euroa kuukaudessa ansaitsevalle indeksileikkaus, kun 1990 euroa kuukaudessa ansaitsevalta indeksiä ei leikattaisi? Kauma jatkaa.
Perussuomalaiset asettaisi vaalikauden ajaksi indeksijarrun, mutta huomauttaa, että vuosina 2028–2031 kenenkään eläke ei laske euroissa. Alle 2 000 euron kokonaiseläkkeet saisivat täyden korotuksen.
Perussuomalaiset säästäisi ohjelmassaan eläkkeistä 1,6 miljardia euroa.
PS myös poistaisi tutkinnoista ja työttömyysjaksoista kertyvät eläkkeet vuodesta 2029 alkaen ja Työllisyysrahaston eläkeosuus ohjattaisiin valtiolle.
Puolue alentaisi palkansaajan eläkemaksua niin, että valtion tuloveroa voidaan kiristää vastaavasti ilman, että palkansaajan kokonaisverotus kiristyy. Ratkaisu edellyttää kanavointia valtiontalouteen. Toimen toteuttamiseksi työmarkkinajärjestöille asetetaan toimeksianto ja aikaraja.
Tarkoittaisi vähemmän rahaa ruokaan
Kauman mukaan eläkeindeksin leikkaus ei olisi järkevää verokertymänkään kannalta.
– Kun eläkkeet eivät nousisi elinkustannusindeksin mukana, ne tuottaisivat ennakoitua vähemmän verotuloja myös valtion budjettiin. Eläkeläisten suuren lukumäärän takia heidän maksamiensa verojen lisäksi myös heidän palveluihinsa käyttämän rahan vähentymisellä olisi laajaa vaikutusta myös yrityksiin ja työpaikkoihin.
Kauma kiinnittää huomiota myös eläkeläisten vaatimattomaan tulotasoon ja haasteisiin ansaita lisätuloja.
– Kun arjen kustannukset muun muassa polttoaineiden hinnannousun myötä ovat jo pidemmän aikaa olleet nousussa, ei kukaan varmasti pääse sanomaan, että keskimääräinen eläkeläinen varsinaisesti kylpisi rahassa. Jos eläkeindeksiä leikataan, se tarkoittaa vähemmän rahaa ruokaan, lääkkeisiin, asumiseen ja jokapäiväiseen elämään. Osa joutuisi turvautumaan asumistukeen ja muihin tukiin.
Juttu julkaistu alun perin Iltalehdessä.